Mitä on Suomen ja Ruotsin hintaeron takana? Alustavaa pohdintaa

Tein pikaisesti pientä hahmotelmaa, miten tuota Suomen ja Ruotsin välistä hintaeroa voisi alkaa analysoida. Käytin aineistona vain syyskuun alun 3,5 vuorokautta ja vain Pohjois-Suomen siirtotietoja. Nämä tiedot eivät siis missään mielessä ole oikein eikä lopullisia vaan aivan suuntaa antavia.

Ensinnäkin, hintaeroa pitäisi syntyä vasta, kun koko siirtokapasiteetti on käytössä. Tämän varmistin seuraavasta kaaviosta.

Kertaakaan ei ole syntynyt hintaeroa, jos kapasiteetti Ruotsista ei ole täysin käytetty.

Yksi tärkeä asia ymmärtää tästä kuvasta on se, että pullonkaulatuloja voi syntyä vain, jos siirtokapasiteetti Ruotsista on 100% käytössä. Ja vain tällöin syntyy hintaeroja. Pullonkaulatulot ovat siis hintaero * maksimituontikapasiteetti, jossa tosin maksimituontikapasiteetti voi vaihdella, mutta on yleensä 2700 MW.

Miten sitten hintaero jakaantuu? Seuraavassa histogrammissa näkyy hintaerot (kuinka monta tuntia) silloin, kun tuontikapasiteetista on käytetty 100%.

(Kuvasta puuttuu yksi hintaero, joka oli hieman yli yhden sentin.)

Yllättävä tieto on se, että vaikka tuontikapasiteetista olisi käytössä 100%, useimmiten siitä huolimatta hintaero oli nolla (kolmekymmentä kuusi 56:sta tunnista). Tämä selittynee sillä, että tässä on mukana vain Pohjois-Ruotsin tuonti, Keski-Ruotsin tuonti on tuossa tapauksessa joustanut.

Mielenkiintoisempi tulos saadaan, kun verrataan hintaeroa Suomen sähkönkulutukseen. Tässä ei vaikuta se, että aineisto on vain Pohjois-Ruotsista.

Nyt maksimikulutus on alle 10000 MW, mutta talvella se voi nousta 15000 MW:iin.

Kuten odottaa sopii, hintaero nousee, mitä enemmän Suomessa kulutetaan sähköä. Tuo nousu saattaa olla jopa eksponentiaalista, mutta sen ymmärtämiseksi täytyy käydä läpi paljon suurempi aineisto. Talvella myös hintaero saattaa leikkaantua tietyn rajan yli mentyään, kun uudentyyppinen voimala kannattaa käynnistää.

Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä 100 miljoonan euron vuosivauhdissa 2014

Suomen ja Ruotsin väliset sähkön pullonkaulatulot (*) ovat olleet alkuvuonna 2014 sadan miljoonan euron vuosivauhdissa.

Uusi Fenno-Skan 2 -kaapelia vastaava uusi siirtoyhteys saadaan maksettua nykyisillä pullonkaulatuloilla 2-3 vuodessa. [2] Näiden pullonkaulatulojen piti siirtyä historiaan vuonna 2012 Fenno-Skan 2 -yhteyden valmistuessa, [2] mutta suomalainen sähköntuotanto on sopeutunut erittäin hyvin ylläpitämään hintaeroa Ruotsiin.

Alkuvuoden pullonkaulatulot löytyvät Fingridin sivulta [1].

Yhteensä summa on 46 miljoonaa euroa kesäkuun loppuun mennessä ja heinäkuun 10 ensimmäisen päivän perusteella heinäkuun loppuun arvioiden 58 miljoonaa euroa ja koko vuonna ekstrapoloiden 100,3 miljoonaa euroa.

Fenno Skan 2 -yhteys Ruotsiin maksoi 315 miljoonaa euroa, josta Fingridin osuus oli noin 150 miljoonaa euroa.[3]

Sähkömarkkinaviraston tulostavoite alle 20 miljoonan euron pullonkaulatuloista vuonna 2014 on ylittynyt viimeistään toukokuun lopussa (**).

[1] http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/markkinoiden_yhtenaisyys/pullonkaulatulot/Sivut/Ruotsi.aspx?showTable=1

[2] http://www.abb.fi/cawp/seitp202/805c56d535b10da0c1257a0e0024401a.aspx

[3] http://www.nexans-fi.com/eservice/Finland-fi_FI/navigatepub_159903_-15591/Nexans_voittaa_150_miljoonan_euron_Suomea_ja_Ruots.html

(*) Pullonkaulatuloja syntyy silloin, kun kahden naapurialueen sähkön hinnat eroavat. Esimerkiksi jos Ruotsissa sähkö on halvempaa, tuottajat Ruotsissa saavat kuitenkin vain paikallisen hinnan myymästään sähköstä. Ostajat Suomessa taas maksavat Suomen kalliimman hinnan sähköstä. Tämä ero ei tule ostajan tai myyjän eduksi, vaan sen saa siirtoyhteyden järjestäjä pullonkaulatuloina. Ruotsin ja Suomen tapauksessa pullonkaulatulot jaetaan Ruotsin ja Suomen kantaverkkoyhtiöiden välille puoliksi. Pullonkaulatulo = hintaero * siirretty määrä.

(**) Jos tavoite liittyy Fingridin osuuteen pullonkaulatuloista eli kokonaispullonkaulatulot ovat korkeintaan 40 miljoonaa. Tämä on hieman epäselvää tavoitteen muotoilussa. Jos tavoite on pullonkaulatulot yhteensä (myös Ruotsin puolikas), tulostavoite ylittyi jo helmikuussa. Vironkin yhteydeltä saadaan pullonkaulatuloja, mutta nämä ovat hyvin pieniä Ruotsiin verrattuna. Lisätietoja edellisessä artikkelissa.

Mitä tapahtuu, jos emme saa hintaeroa Ruotsiin alemmaksi?

Heinäkuun keskimääräinen hintaero Ruotsiin on ollut 22% (arkisin hieman suurempi, vaikka suurin hintaero oli lauantaina 5.7.2014, 41%).

Tämä on poikkeuksellista viimeisten vuosien aikana ja väitteiden mukaan johtuu siitä, ettei sähköä voida Suomessa tuottaa tämän halvemmalla, koska tehokkaammat kaukolämpöä tuottavat voimalat ovat alhana.

Tämä pitäneekin paikkansa. Ainakin lyhyellä tähtäimellä. Mutta se ei pidä voimaloita hengissä.

Ero viime vuoden heinäkuuhun on se, että Ruotsin hinnat ovat alempana. Sähkön hinnat ovat näinä vuosina olleet:

c/kWh  Suomi  Ruotsi  ero
2013   3,70   3,42    8%
2014   3,52   2,88    22%

(vuoden 2014 heinäkuun hinta on keskiarvo tähän asti. Ero loppukuun odotetulla arki/viikonloppujakaumalla on korkeintaan luokkaa 0,05 c/kWh.)

Suomen hinta on laskenut viime vuodesta 5%. Ruotsin hinta on kuitenkin laskenut 16%. Tämä on nostanut hintaeron kahdeksasta yli kahteenkymmeneen prosenttiin.

Tehdäänkö sähköintensiivisiä investointipäätöksiä perustuen siihen, että viidenneksen hintaero on hyväksyttävä? Ei tehdä. Vaikka valtio haluaisi kuinka antaa alennuksia veroissa, valmistuskustannusten eroa ei voi olla ottamatta huomioon.

Suomen valtio seuraa aika sokeasti päätöstä, ettei pörssiä ennen olevia valmistuskustannuksia veroteta. Hiilivoimaloiden hiili on siis verovapaata. Tuuli- ja biovoimalat saavat lisäksi alennusta noin kolme kertaa markkinahintaa suuremman takuuhinnan muodossa. Windfall-veron piti hieman tasoittaa atomi- ja vesivoiman saamaa etua siitä, etteivät ne tarvitse hiilidioksidipäästölupia, mutta sekin on peruutettu.

Suomi siis tekee sähköä verotta ja Ruotsi tekee sitä siitä huolimatta viidenneksen halvemmalla.

Pörssipelurit kohauttelevat olkapäitään: se nyt vain on kalliimpaa tehdä sähköä Suomessa. Mitä tämä kuitenkin merkitsee pitkällä tähtäimellä?

Energiamarkkinaviraston tulossopimuksessa määritellään, että vuoden 2014 pullonkaulatulojen (*) on jäätävä alle 20 miljoonan euron.

Jo pelkän heinäkuun alun kymmenen ensimmäisen päivän pullonkaulatulot olivat 4.012.041,10 euroa. [3]  Neljäsataatuhatta euroa päivässä. Vauhtia 150 miljoonaa euroa vuodessa. Aiemmin laskin, että jo esimerkiksi huhtikuun pullonkaulatulot olivat kolmannes vuoden tulostavoitteesta.

Bonarit menivät jo alkuvuonna, mutta eiköhän tuohon joku virkamies lomien jälkeen herää.

Lisäksi meillä on EU.

Fingridin sivulta löytyy seuraava tieto:

”Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla. Kuitenkin kahtena vuonna 2000-luvun alussa käytettiin saatuja pullonkaulatuloja kantaverkkotariffin alentamiseen alla esitetyn taulukon mukaisesti. Historiallisesti pullonkaulatulot ovat olleet suuremmat kuin investoinnit, mutta tämä trendi on kääntymässä päinvastaiseksi ja tulevina vuosina investoinnit tulevat ylittämään saadut pullonkaulatulot.” [2]

On siis olemassa EU-lainsäädäntö, jonka mukaan pullonkaulatulot on käytettävä siirtokapasiteetin lisäämiseen – kunnes rajanaapureiden hinta on sama. En itse ole tätä säädöstä löytänyt, mutta uskoisin sen olevan olemassa. Tosin Fingrid Oyj vuosikertomuksissaan ja pörssitiedotteissaan laskee pullonkaulatulot puhtaiksi tuloiksi mainitsematta niihin liittyvän mitään EU-lainsäädännön mukaisia rasitteita – mikä sen mielestäni pistäisi pörssiyhtiön omaisesti käyttäytyvänä yhtiönä ehdottomasti mainita.

Onko siis kovin vaikea uskoa, että parin vuoden sisällä EU:lta tulee jyrähdys, että Suomen ja Ruotsin välinen siirtokapasiteetti on kaksinkertaistettava. Noita pullonkaulatuloja on kerätty aivan tolkuttoman paljon enemmän tänä vuonna kuin aikaisempina vuosina. Sitten nuo kaapelit kiltisti vain rakennetaan.

Tämän jälkeen Suomen ja Ruotsin välinen hintaero on mennyttä.

Mutta mennyttä on myös kaapelin rakentamiseen tarvitut rahat ja lisäksi suomalaisten voimaloiden kilpailukyky.

Jos voimalat eivät nyt toimi muuten kuin viidenneksen kalliimmalla kuin ruotsalaiset, eivät ne tuota rajakaapeleiden päivityksen jälkeen senttiäkään voittoa. Ja sitten ihmetellään miten tässä näin kävi.

Eiköhän vähitellen herättäisi siihen, että Suomessa on liian vähän voimaloita ja niiden tuotanto maksaa liikaa. Inkoo olisi pakko saada vähitellen uudelleen pystyyn ja sen tuotantoa tuettava niin, että se kannattaa pitää päällä.

Pitäisi myös todella tajuta, että pullonkaulatulot 2014 tulevat tätä vauhtia olemaan 150 miljoonan luokkaa vuodessa. Fingridin investoinnit rajakapasiteetin lisäämiseen viidentoista vuoden aikana 1998 – 2012 olivat 210 miljoonaa euroa. [2] EU voi pakottaa meidät ensi vuonna kaksinkertaistamaan rajakapasiteettimme. Eikä meillä sen jälkeen ole energiaomavaraisuutta. Eikä sellaisia voimaloita, jotka eivät voi tuottaa sähköä yhtä halvalla kuin Ruotsi.

Miksiköhän voimalat eivät voisi itse tajuta, että ollakseen hengissä vielä parin vuoden päästä, niiden on tuotettava jo nyt sähköä samalla hinnalla kuin Ruotsi?

[1] http://www.energiavirasto.fi/documents/10179/0/Tulossopimus_2014.pdf/a0894d0e-cd9d-43f2-99eb-07651ea9c2fb 
[2] http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/markkinoiden_yhtenaisyys/pullonkaulatulot/Sivut/default.aspx
[3] http://www.sahkolamppu.com/2014/04/3042014-ke-vappuaatto-odottamattoman.html

(*) Pullonkaulatuloja syntyy silloin, kun kahden naapurialueen sähkön hinnat eroavat. Esimerkiksi jos Ruotsissa sähkö on halvempaa, tuottajat Ruotsissa saavat kuitenkin vain paikallisen hinnan myymästään sähköstä. Ostajat Suomessa taas maksavat Suomen kalliimman hinnan sähköstä. Tämä ero ei tule ostajan tai myyjän eduksi, vaan sen saa siirtoyhteyden järjestäjä pullonkaulatuloina. Ruotsin ja Suomen tapauksessa pullonkaulatulot jaetaan Ruotsin ja Suomen kantaverkkoyhtiöiden välille puoliksi. Pullonkaulatulo = hintaero * siirretty määrä.

30.4.2014 (ke) Vappuaatto odottamattoman kallis, syynä Ruotsin kuukauden kallein hinta, huhtikuun lopullinen keskihinta 3,153 c/kWh

Vappuaaton korka sähkön hinta on yllätys, vaikka ei hinta absoluuttisesti niin kamalan korkea ole vieläkään: 3,6 c/kWh. Huhtikuun lopulliseksi hinnaksi muodostui 3,153

Yllätyksen takana on se, että Ruotsissa hinta on täsmälleen sama kuin Suomessa, mikä on Ruotsin hintatasoon verrattuna erittäin korkea, vuoden viidenneksi kallein päivä. Aikaisemmat yhtä kalliit päivät olivat Ruotsissa tammikuun pakkaskaudella kahdessa kahden päivän nipussa.

Toisaalta keskiviikko on kuukauden viimeinen päivä, ja kuukauden viimeisillä päivillä on taipumus olla poikkeuksellisen kalliita.

Suomessa hinta ei ole niin poikkeuksellinen, mutta Suomen hintahan ei koskaan ole Ruotsia halvempi. Ruotsin hintojen noustessa hintaero Suomeen on supistunut tasaisesti ja nyt hintaeroa ei ole yhtenäkään tuntina jo kolmatta kertaa tänä vuonna. Hintaero Ruotsiin on ollut tasan nolla 24.4., 26.4. ja edellisen kerran 2013 tapaninpäivänä.
Huhtikuun arkipäivien hinta / viikonloppujen hinta on 1,30, jos vappuaatto lasketaan arkipäiväksi. Jos vappuaatto laskettaisiin viikonloppupäiväksi, kuten alun perin ajattelin, suhde putoaa 1,25:een.
Keskimääräinen ero Pohjois-Ruotsiin oli huhtikuussa 16% (0,44 c/kWh). Ruotsista on tuotu sähköä keskimäärin (1 – 29.4.) teholla 1251 MW + 1167 MW eli noin 2400 MWh/h. Tämä tuottaa huhtikuulta pullonkaulatuloja 7,6 miljoonaa euroa (puoliksi Fingridille ja puoliksi Ruotsin vastaavalle verkkoyhtiölle). Tämä on jo yksinään yli kolmannes Energiaviraston tulostavoitteen korkeintaan 20 miljoonan pullonkaulatuloista. Pikaisesti arvioiden, jos kaikki Ruotsin sähkönsiirtoyhteydet rakennettaisiin nyt uusiksi, se maksaisi noin miljardi euroa, jonka näillä pullonkaulatuloilla saisi takaisin vähän yli kymmenessä vuodessa. Uusi sähkönsiirtoyhteys Ruotsista olisi pätevä investointi, mutta se vähentäisi Fingridin tuloja, joten ei sitä ainakaan heidän aloitteestaan tehdä.

Kuukauden keskihinta 3,153 c/kWh jäi reilusti öljyn hinnasta, joka tavanomaisilla oletuksilla maksoi saman, kuin suora sähkölämmitys pörssihinnan ollessa 4,6 c/kWh. Pörssihinnan olisi siis pitänyt nousta 1,4 c/kWh ennen kuin öljylämmitys olisi muuttunut kannattavaksi.


Vappuaattona öljylämmitysraja ylitetään kahtena tuntina: 9.00 – 11.00.

Poikkeuksellista on, että Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa tuntihinnat ovat melkein identtiset. En muista vastaavaa.