Bensiinin hinnasta yli kaksi kolmasosaa veroa

Kahvipöytäkeskusteluiden vakioaiheita ovat bensiinin kova verotus. Mutta kuinka paljon bensiinin hinnasta on veroa? Paljon. Päivän havimmasta bensiinihinnasta veroa on yli kaksi kolmasosaa.

Aivan tarkkaa lukua bensiinin verosta ei voi antaa siitä yksinkertaisesta syystä, että bensiinin koostumus ja siten tarkka vero on liikesalaisuus. Yhdelläkään bensiiniasemalla ei kerrota, mistä heidän bensiininsä on tehty ja kuinka paljon siinä on energiaa.(*) Siksi veronkin tarkka määrä on mahdotonta laskea, koska eri osilla on eri verot.

Aiemmin tätä käsiteltiin artikkelissa ”RE85:n sekoittaminen 95E10 tai 98E5 bensiineihin”.

Veron osuus bensiinin hinnasta nyt 69%

Myöhemmin laskettavilla oletuksilla bensiin hinnassa oleva kiinteä vero on:
  • 95E: 78 c/l
  • 98E5: 81 c/l
Tämä vero koostuu energiansisältöverosta, CO2-verosta, huoltovarmuusmaksusta ja näiden kaikkien arvonlisäverosta. Valtiolle loppuosastakin menevä arvonlisävero ei ole vielä tuossa hinnassa.
Tänään 15.12.2014 polttoaine.net-sivuston halvin 95E-hinta on 1,32 euroa litralta. Tästä hinnasta 78 senttiä on kiinteää valtiolle menevää osuutta ja lisäksi loppuosan arvonlisävero. Bensiinin hinta on 54 senttiä ja nettohinta 43 senttiä. Hinnasta on veroa 91 senttiä eli 69 prosenttia eli yli kaksi kolmasosaa.


Osuus eri hinnoilla

Bensiinin maksaessa 1,65 euroa litralta verojen osuus oli paljon pienempi johtuen suuresta kiinteästä veron osuudesta, vain 60%.
Verojen osuus kehittyy oheisen kuvan mukaisesti.

Kuinka paljon raakaöljyn hinnanvaihtelu vaikuttaa bensiinin hintaan Suomessa?

Toinen näkökulma samaan asiaan on se, kuinka paljon raakaöljyn hinnan laskeminen voi muuttaa bensiinin hintaa Suomessa.
Oheisessa kuvassa on bensiinin myyntihinnan vaihtelu eri bensiinin nettohinnoilla. Bensiinin nettohinnan pitäisi olla suoraan verrannollinen raakaöljyn maailmanmarkkinahintaan.
Esimerkiksi, jos raakaöljyn hinta putoaa puoleen siitä, kun bensiinin myyntihinta oli 1,70 euroa litralta, bensiinin myyntihinnan pitäisi pudota noin 1,20 euroon litralta.

Mitä bensiini on?

Huoltamoilla myytävä ”bensiini” koostuu bensiinistä, eetteristä (esim MTBE) ja alkoholista. Alkoholin polttoarvo on noin kolmannesta pienempi kuin bensiinin ja eetteri on puolivälissä (21 vs. 26 vs. 32 MJ/l). Näillä kaikilla on myös eri vero. [1]

          Energia E-vero CO2-vero  H.(*)   ALV    Yht.  c/MJ
           MJ/l    c/l     c/l      c/l    c/l    c/l
bensiini    32    50,36   16,25    0,68   16,15  83,44   2,6
etanoli     21    33,05   10,67    0,68   10,66  55,06   2,6
MTBE        26    40,91   13,21    0,68   13,15  67,95   2,6
(*) Huoltovarmuusmaksu, energiavero on oikealta nimeltään energiansisältövero

ALV on pelkästä verosta. Itse tuotteen ALV tulee siihen päälle.

Ja lisäksi eetereitä ovat TAME, ETBE ja TAEE, joilla kaikilla on eri vero ja eri energiasisältö. Käytetyt energiasisällöt on määritelty laissa biopolttoaineista [2].

Bensiinit on määritelty siten, että ne saavat sisältää enintään 10 prosenttia alkoholia (95E) ja 5 prosenttia alkoholia (98E5). Niissä ei tarvitse olla yhtään alkoholia, mutta toimittajan kokonaisuutena myymästä energiasisällöstä olla biopolttoainetta 6 prosenttia vuonna 2014, 8 prosenttia vuonna 2015 ja 10 prosenttia vuonna 2016. Noita lukuja on erittäin vaikea saada täyteen ellei myös esimerkiksi 98E5 polttoaine sisällä viiden alkoholiprosentin lisäksi reilusti bioeettereitä.

Siksi ”bensiinin” energiasisältö on kaukana bensiinin energiasisällöstä.
Tekniikan maailma testasi käytännössä eri polttoaineiden energiasisältöjen eroja ja päätyi siihen, että 95E sisältää 3% vähemmän energiaa kuin 98E5. Siispä hyvä arvaus on, että 98E5 sisältää 3% vähemmän energiaa kuin puhdas bensiini ja 95E sisältää 6% vähemmän energiaa kuin puhdas bensiini.
Edellisestä taulukosta huomaamme kaikkien komponenttien veron c/MJ samaksi, joten vero ja energiasisältö ovat suoraan verrannollisia toisiinsa.
Sen enempiä laskematta voimme siis nähdä, että nykyisellä bensiinien sekoitussuhteilla hyvä arvio on, että 98E5 bensiinin vero on 97% puhtaan bensiinin verosta ja 95E bensiinin vero on 94% puhtaan bensiinin verosta (kuten siis energiasisältökin).
Arvauksemme bensiinien verosta on siis 95E: 78 c/l ja 98E5: 81 c/l.

[1] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941472
[2] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070446

(*) Vaikkeivät bensiinin myyjät kerro energiasisältöä asiakkaille, he joutuvat kyllä ilmoittamaan tullille, kuinka monta kilojoulea he ovat kutakin ainetta asiakkailleen myyneet biopolttoainekiintiöiden valvonnassa.

Merkantilismi nostaa päätään bioenergiassa

Luulisi, että merkantilismi jäi 1800-luvulle, mutta paperiteollisuus on viime aikoina puhunut kovasti merkantilismin puolesta.
Merkantilismissa pyritään kaikin keinoin suojaamaan vientiä, jopa oman talouden kustannuksella. Wikipedian määritelmä:[1]

Merkantilismi eli merkantiilijärjestelmä oli itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa, jota toteutettiin 1500-luvulta 1800-luvulle. Tavoitteena oli ylijäämäinen kauppatase, eli viennin oli oltava tuontia suurempi. Tämä saavutettiin monopoleilla, tulleilla ja kauppakielloilla, jotka estävät merkantilismin mielestä haitallista kilpailua. Lisäksi pyrittiin voimakkaasti edistämäänteollisuutta, erityisesti tuonnin korvaamiseksi kotimaisella tuotannolla. Merkantilismin taustalla oli käsitys, jonka mukaan maailman varallisuus (ennen kaikkea jalometallivarat) on vakio, ja jokainen itseään kunnioittava valtio pyrkii haalimaan siitä itselleen mahdollisimman suuren osan.

Joskus merkantilistinen politiikka sai pikkumaisia piirteitä: saatettiin esimerkiksi kieltää kahvinjuonti tai määrätä kuinka leveät pitsit kauluksessa sai olla. Joissakin tapauksissa valtion virkamiehet puuttuivat jopa kankaan kuviointiin. Merkantilismi johtikin laajaan salakuljetukseen.

Suomen ongelma on nyt, että metsäteollisuus ei maksa puusta edes sen polttoarvoa. Valtion (ja metsäteollisuuden) mielestä tämä on hyvä, koska puusta saadaan tällä tavalla vientituloja. Poltettava puu korvataan tuontikivihiilellä, jonka toivotaan olevan edullisempaa kuin puusta loppujen lopuksi saatava vientiarvo. Tätä rakennelmaa joudutaan pönkittämään kaikenlaisilla pikkumaisilla kielloilla ja veroilla.
Puun pienpolttajalle kuutio puuta tuottaa 140 euron lämmityshyödyn (koivulla 175 euroa). Voimalaitos saa puusta irti 72 euroa, joista puolet sähköä ja puolet lämpöä. Koivuhalosta maksetaan 150 euroa (kiinto)kuutiolta, mikä kannattaa oikein hyvin sekä myyjälle että ostajalle.
Mitä sitten puusta tällä hetkellä maksetaan?
Tuore Maaseudun tulevaisuuden artikkeli kertoo energiapuun hinnat: voimalan pihalle toimitetusta energiapuusta maksetaan 21 euroa kuutiolta.[2] Jos puu haetaan metsästäsi, hinta on vain kolme euroa kuutiolta. Tämä hinta ei ole koko totuus, vaan energiapuun tuottamisesta saa erilaisia tukia monta euroa kuutiolta.
Kuitupuusta eli puusta, joka ei kelpaa sahoille maksetaan sellutehtaan/sahan pihalle toimitettuna 30 euroa kuutiolta. Sahoille menevästä tukkipuusta maksetaan 57 euroa kuutiolta, koivusta vain 47 euroa. [3]
Siis jos kuljetat kuution puuta voimalaitoksen pihalle, voimalaitos saa voittoa:
  • Energiapuusta 72 – 21 = 51 euroa kuutiolta
  • Kuitupuusta 72 – 30 = 42 euroa kuutiolta
  • Tukkipuusta 72 – 57 = 15 euroa kuutiolta
Miksi ihmeessä kukaan myisi metsäänsä paperitehtaille tai edes sahoille? Miten ihmeessä metsäteollisuus kehtaa kauhistua bioenergian tuista? [4]
Vastaus on merkantilismi. Suomessa yhä ihannoidaan vientiä yli oman hyvinvoinnin. Tämä on johtanut siihen, että valtio tekee kaikkensa, ettei puuta joudu energiaksi. Siksi metsän myyjien on myytävä puunsa paperitehtaille alihintaan.

Kuluttajan energialaskelma

Kuutiossa sekapuuta on 2000 kilowattituntia (koivu 2500). Kuluttaja maksaa sähköstä energiaveroineen, siirtomaksuineen ja arvonlisäveroineen 10 senttiä kilowattitunnilta eli kuutiossa on suoralle sähkölämmitäjälle lämmityksessä sähkön korvaajaksi noin 140 euroa (koivu 175 euroa, leivinuunin hyötysuhde 70%).
Mitä korkeampi sähkövero on, sitä edullisempaa on hankkia energiaverotta puuta ja polttaa se itse. (vaikka maksaisi arvonlisäveronkin).

Valtio pyrkii estämään puun pienpolton hiukkaspäästöihin vedoten.

Voimalaitoksen energialaskelma

Vastaava laskelma voimalaitokselle on se, että kuutiosta puuta se saa parhaimmillaan 45% sähköä ja 45% lämpöä eli sekapuukuutiosta saa 1800 kilowattituntia. Näistä kummastakin pitäisi saada verotta 4 c/kWh (pörssisähkön tyypillinen hinta), jotta lopputuloksesta voidaan maksaa kulut ja verot ennen kuluttajahintaa 10 c/kWh. Sekapuukuution arvo on siis voimalaitokselle 72 euroa.

Valtio ei voi lisätä voimalaitoksen verorasitusta, koska voimalaitoksen on kilpailtava hinnallaan suoraan ruotsalaisten voimaloiden kanssa.

Lopuksi

Teollisuuden suosiminen voisi siinä mielessä olla perusteltua, ettei Suomen puuston kasvu voi tuottaa kaikkea Suomessa kulutettua energiaa. Suomen puuston kasvu on vain noin puolet Suomen energiankulutuksesta ja käytännön hyötysuhteella vain noin neljännes.

Että olisimme kestävässä tilanteessa, puista pitäisi tuottaa jotain sellaista vientiartikkelia, josta muut maat olisivat valmiita maksamaan kestävässä energiantuotannossa tehtyä energiaa nelinkertaisesti puun polttoarvoa vastaavasti.
Paperi ei ole sellainen tuote.

Koivuklapien hintavertailu

Kuivien koivuklapien (32 cm) myyjiä ja heidän verkossa ilmoittamia hintojaan

Vertailussa on käytetty 4,5 – 5 kuution kotiin kuljetettua erää. Hinta on etsitty pääkaupunkiseudulle, ja kun muutamalla toimittajalla on eri hinta eri puolille pääkaupunkiseutua, nollakohtana on käytetty Pohjois-Vantaata, joka on kahdelle toimittajalle halvin alue. Lienee aivan järkevää, että toimittajat rahastavat kehä-III:n sisällä oleviin ruuhkiin menemisestä. Monet toimittajat eivät toimita alle kahden kuution eriä, ja kuljetuskulut ovat usein riippumattomia puun määrästä.

Verkosta löytyy monta polttopuun hakusivustoa, mutta näyttää siltä, ettei missään ole kovin täydellistä listaa. Seuraavaa listaa varten kävin Googlessa mainostaneiden lisäksi useita yhdistelmäsivustoja läpi (halkoliiteri.fi, mottinetti.fi ja Vantaan Energian keräämä lista(*)). Jotkut toimittajat löytyvät vain yhdistelmälistoilta, mutta nekin kannattaa tarkastaa, koska ne usein ovat halvemmasta päästä. Jos toimittaja löytyy vain yhdistelmäsivuston kautta, toimittajan verkko-osoitteena on yhdistelmäsivuston osoite suluissa.

En ole soittanut toimittajille eikä minulla ole mitään tekemistä heistä yhdenkään kanssa. Monen toimittajan hinta eri lähteissä vaihtelee, varma voi olla vain soittamalla tai tilaamalla verkkolomakkeessa olevalla hinnalla. Erityisesti halvimpien toimittajien sivustot eivät luo vaikutelmaa kovin pysyvästä hinnoittelusta. En ota mitään vastuuta tietojen oikeellisuudesta.

Takkapuiden toimittajat halvimmasta kalliimpaan

Ykköslaadun koivupilke 32 cm 4,5 – 5 irto-m³ toimitettuna pääkaupunkiseudulle, hinta per irto-m³

Näiden hintojen keskiarvo on 73 euroa.

Lisäksi toimittajat, joille ei löytynyt kuin noutohinta, mutta todennäköisesti toimittavat pääkaupunkiseudulle ja voivat olla edellisiä halvempia:

Ykköslaadun koivupilke 32 cm 4,5 – 5 irto-m³ noudettuna, hinta per irto-m³
Seuraaville ei löydy verkosta hintaa, ne toimittavat vain pikkukasseja tai kiloittain:

Kakkosluokan koivuklapi

Koska olen kiinnostunut itse ensisijaisesti lämmityspuusta enkä takkapuusta, myös kakkoslaadun koivun toimittajat kiinnostavat. Muiden toimittajien oletetaan toimittavan vain ykköslaatua, vaikka harva asiasta mainitseekaan.

Kakkoslaadun koivupilke 32 cm 5 irto-m³ toimitettuna pääkaupunkiseudulle, hinta per irto-m³
  • Ralf Hindsberg, Sipoo, 57 euroa (*)
Kakkoslaadun koivupilke 32 cm 5 irto-m³ vain nouto, hinta per irto-m³

Kummaltakin kakkoslaadun toimittajalta saa myös ykköslaatua 10 euroa kuutiolta kalliimmalla hinnalla.

Puun myynti kiloissa?

Pari toimittajaa yrittää myydä puuta kiloittain. Tämä on merkki ammattitaidottomuudesta ja halusta sotkea kuluttajia. Puu voi sisältää 5-50% vettä eli se painaa aivan eri määrän, mutta tilavuus pysyy kutakuinkin samana. Ja kaiken lisäksi, puussa on sitä enemmän energiaa mitä vähemmän siinä on vettä eli mitä vähemmän se painaa. Puun tilavuus vastaa hyvin puun lämpöarvoa mutta paino huonosti. Haluat melko varmasti tilata puusi irtokuutiometreinä.

Viro?

Uutisissa on kohuttu virolaisista halpapolttopuista, mutta en niihin kovin helposti verkossa törmännyt. Saattaa olla, että jotkut näistä toimittajista myy virolaista puuta, mutta kaikki pääkaupunkiseudun toimittajat mainitsivat suomalaisen paikkakunnan, mistä puut ovat kotoisin.

Puun hinta verrattuna sähköön ja öljyyn

Irtokuutiossa koivua on 1050 kWh energiaa. Sähkön hinnan ollessa viime aikoina 10 c/kWh (nousussa), tuon energian arvo olisi siis 105 euroa. Hyvän leivinuunin hyötysuhde lämmittämisessä on ehkä 75% luokkaa eli jos irtokuution koivua saa alle 79 eurolla, sillä lämmittäminen on halvempaa kuin suora sähkölämmitys.

Tämän vertailun valossa puulämmittäminen olisi siis aina halvempaa kuin suora sähkölämmitys.

Öljyn hinta on rajussa laskussa, mutta voisimme olettaa lähiajan hinnaksi 0,90 euroa litralta (kuukausi sitten tankanneet ovat maksaneet 1,00 euroa litralta). Lämmitysöljyn energiasisältö on hyvin tarkkaan 10 kWh/l ja kattilan hyötysuhteeksi voidaan olettaa 90%. Silloin yksi irtokuutio koivua 75% hyötysuhteella vastaa 87,5 litraa öljyä. Tuon öljyn hinta on yllättäen täsmälleen sama 79 euroa kuin irtokuutiota koivua vastaavan suoran sähkölämmityksenkin hinta.

Jos irtokuutiometri kuivaa koivua maksaa alle 79 euroa puulämmitys kannattaa sekä suoralle sähkölämmittäjälle että öljylämmittäjälle. Tuohon hintaan puuta saa kotiin kuljetettuna yhtä lukuunottamatta kaikilta toimittajilta, jos puun ostaa viiden kuution erissä.

(*) Vantaan Energian lista on päivitetty tammikuussa 2014 eli ne hinnat, jotka löytyvät vain sieltä ovat vanhentuneita hintoja.

(**) Säkkipantti 12 euroa per 1,5 kuution säkki. Hinta laskettu ilman panttia.

(**) Vain Mika Rautio käytti hinnoittelussaan pinokuutiometriä eikä irtokuutionmetriä. Pinokuutiometri on muutettu irtokuutiometriksi jakamalla hinta kertoimella 1,67.

Kuva: Jan-Erik Finnberg Flickr (CC-BY)

Ilmalaiva kuljettamaan puuhiiltä

Usein sanotaan, että Suomessa pitäisi käyttää enemmän biopolttoaineita. Pikainen laskutoimitus osoittaa kuitenkin, että se on melko mahdotonta. Voimalaitosten tuottama lämpö kannattaa hyödyntää, jolloin voimalaitokset ovat ensisijaisesti keskellä kaupunkeja. Ja jos voimalaitokset kuluttaisivat puuta täydellä tehollaan, iso kaupunkivoimala tarvitsee kymmenen minuutin välein rekkakuormallisen puuta.(*)

Tällainen määrä puutavararekkoja aiheuttaisi melkoisen ruuhkan kaupunkiin. Kuljetusmatkat olisivat myös paljon pidempiä kuin paperitehtaille viennin keskimäärin 95 kilometrin kuljetusmatka – paperitehtaat eivät todellakaan ole suurkaupunkien keskustoissa. Lisäksi yksi puutavararekka kuluttaa tietä yhtä paljon kuin 86 000 kaupunkiautoa. (**)

Ideani on, että voisimme kuljettaa puuhiiltä ilmalaivalla voimalaitokselle.

Voisimme kuljettaa puita mahdollisimman hankalasta paikasta mahdollisimman hankalaan paikkaan: tiettömästä metsästä suoraan kaupungin keskustaan.

Koska Suomen energiantuotanto on joka tapauksessa kriisissä, voimme unohtaa hiilidioksidipäästöt, ja ottaa käyttöön kehitysmaissa hyväksi koettu keino: puuhiili. Voimme polttaa puut jo metsässä hiileksi ja kuljettaa vain paljon enemmän energiaa samassa painossa sisältävää hiiltä. Nyrkkisääntö sanoo, että puolet energiasta jää puuhiileen. Puuhiili kuitenkin painaa paljon vähemmän ja tuottaa palaessaan paljon vähemmän tuhkaa. Puuhiilen poltossa saadaan myös talteen arvokasta puuöljyä.

USA:ssa testataan 66 tonnin kantavuuksisia alumiinisia kuljetusilmalaivoja. [5]

Puuhiilen lämpöarvo on 30-35 MJ/kg eli noin 9 kWh/kg. [1, s. 78] Se on yli kaksinkertainen kuivan puun lämpöarvoon. Metsässä polttamisessa myös selvitään puun kuivauksen ja haketuksen ongelmasta.

66 tonnin ilmalaiva vastaa yli kolmea tukkirekkaa. Mielenkiintoiseksi tämä tulee, jos pystytään toteuttamaan suunnitelmissa oleva 500 tonnin kuorman ilmalaiva. Silloin yksi hiililastissa oleva ilmalaiva vastaa 25 tukkirekkaa. Ilmalaivoja tarvitaan kuitenkin yhä yksi hiililastillinen aina neljän tunnin välein.

Mikäli puuta ei polteta hiileksi, lasteja tarvitaan kaksinkertainen määrä ja puu on kuivattava ja haketettava kuluttaen energiaa.

Ilmalaiva olisi mielenkiintoinen vaihtoehto, koska tiestö ei kuluisi, kaupunkeihin ei tulisi ruuhkia, puuta voitaisiin hakea tiettömistä metsistä samalla kustannuksella kuin tien vierestä, ja ilmalaiva ei tarvitse energiaa pysyäkseen ilmassa. Ilmalaivan kulut ovat hyvin lähellä sen pääomakulut – mutta ilmalaivan hinnasta kenelläkään ei ole vielä mitään käsitystä. Kuten tuulivoimaloiden rakentajat ovat huomanneet, Suomi on hyvä paikka ilmalaivoille, koska täällä tuulee ja myrskyää kansainvälisesti katsoen vähän.

(*) Puu joudutaan jossain kuivaamaan ja ehkä hakettamaan, mutta jos oletamme, että kuljetettava puu on koivua, joka tuodaan kuivattuna (10-20% kosteus) voimalaan, koivun polttoarvo on 4,15 kWh/kg [1 s. 73] eli 41 tonnin hyötykuorman polttoarvo on 170 MWh. Yhdellä kuormalla 170 MW voimala toimisi tunnin 100% hyötysuhteella. Esimerkiksi Hanasaaren voimala Helsingissä on sähköteholtaan 220 MW ja lämpöteholtaan 420 MW. Tuollainen voimala tarvitsee 4-6 puutavararekkaa tunnissa. Nyt voimala suunnittelee käyttävänsä tulevaisuudessa 5% pellettejä, mikä on jo aikamoinen kuljetusrumba.[3]

(**) Auto kuluttaa tietä suhteessa (akseli)painonsa neljänteen potenssiin. [4, ”Generalized Fourth Power Law”] Täysikokoinen puutavararekka painaa 60 tonnia (hyötykuorma 41 tonnia), ja on seitsemänakselinen [2] eli yksi tukkirekka kuluttaa tietä yhtä paljon kuin (60/(7/2))⁴ = 86 tuhatta tonnin painoista kaupunkiautoa (kaksi akselia). Tukkirekka kymmenen minuutin välein vastaa 12 miljoonaa kaupunkiautoa vuorokaudessa tuhoamassa tiestöä.

[1] Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. Eija Alakangas, 2000, VTT Energia tiedotteita 2045. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf

[2] Puutavaran autokuljetus, Metsätehon opas, Metsäteho, 1997. http://www.metsateho.fi/files/metsateho/Opas/Puutavaran_autokuljetus_opas.pdf

[3] http://blogi.helen.fi/siilot-valmiina-salmisaaressa/

[4] http://en.wikipedia.org/wiki/AASHO_Road_Test

[5] http://gizmodo.com/the-aluminum-airship-of-the-future-has-finally-flown-1301320903

Lopultakin myönnetään edes varovasti, ettei kantojen kerääminen metsästä ole kovin järkevää

Kuva: Chris Helenius, CC BY-SA

Savon Sanomat on saanut metsäalan kehittämiskeskus Tapiosta lausunnon, että kantojen kerääminen metsästä ei ole kovin nerokasta.[1]

– Kantojen nostosta seuraa ongelmia maan fysiologiaan ja vesakko kasvaa runsaampana.

– Maan köyhtymisen takia saatetaan joutua käyttämään korvaavia ravinteita.

– Kantojen repimisestä on haittaa metsän normaalille ekologialle.

– Kantojen keruu on suomalainen ilmiö, joka alkoi päästökaupan seurauksena.

– Ruotsissa kantojen nosto on kielletty.

– Tapion suositus on jättää vähintään kolmannes kannoista maaperään.

Artikkelissa ei käsitelty niitä ilmeisiä syitä, joita Sähkölamppu onkin jo muutamaan kertaan ihmetellyt (esim. [2]). On ilmeistä, että metsästä nostetusta puusta suuri osa poltetaan muutaman vuoden sisällä joko suoraan tai paperina. Siis kymmeniä vuosia metsissä säilyvät kannot ovat tärkeitä pitkäaikaisia hiilidioksidivarastoja. Ja niiden jättäminen metsään on lannoituksen ja mahdollisen hyödyllisen ekosysteemin toimimisen kannalta olennaisia (esimerkiksi sienet).

Ja ei voi olla taloudellista ja kestävää, että mies ja traktori nykertää päivätolkulla kantoja ylös metsästä.

[1] http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/kantojen-nosto-hakkuilta-alkanut-epailyttaa-tarvitaan-maalaisjarkea-ja-tutkimustietoa/1667208

[2] http://www.sahkolamppu.com/2011/09/puu-onkin-fossiilinen-polttoaine.html

Tee sähköä, älä paperia

Suomen puusektorin teollisuus on jatkuvasti valittamassa sitä, että puu on liian kallista. Voi olla, ettei teollisuus saa tuotteitaan kaupaksi, mutta kalliin puun syy se ei ole.

Öljyn hinnan nousun yksi vaikutus on se, että puun nykyinen ostohinta paperitehtaisiin ei ole yhtä paljon kuin puun polttoarvo.

Oletetaan, että sinulla on yksi kiintokuutiometri (eli vain puu lasketaan) jo hiukan kuivunutta mäntyä (kosteus 20%). Klapeina tuo on kaksi ja puoli (”irto”)kuutiota ja energiaa siinä on 2025 kWh.[1] Parhaassa täysin vedettömässä koivussa olisi samassa määrässä noin 2600 kWh ja huonoimmassakin märässä sekalehtipuussa on 1700 kWh. Käyttäkäämme laskelmissa tasan kahta tuhatta kilowattituntia.

Jos sinulla on mahdollisuus polttaa tuo kuutio puuta lämmitykseksi, polta ihmeessä. Oletko ajatellut, miksi valtio on niin hanakka kieltämään puun pienpolton? Tietenkin siksi, että se on todella järkevää ja valtio menettää siinä valtavasti verotuloja – sinulta. Jos poltat puuta varaavassa takassa tai levinuunissa, polton hyötysuhde on 70% luokkaa. Tällöin saat lämmitykseen mäntykuution 2000 kilowattitunnista 1400. Jos tuo lämmitys korvaa suoraa sähkölämmitystä, säästät nykyhinnoilla kymmenen senttiä kilowattitunnilta eli 140 euroa. Öljylämmittäjä säästää enemmän. 1400 kilowattituntia vähemmän lämmitystä tarkoittaa 156 litraa vähemmän öljyä (litrassa öljyä on 10 kWh, öljykattilan hyötysuhde 90%). Nykyhinnalla 156 litraa öljyä maksaa 168 euroa.

Paperitehdas ei ole kovin kiinnostunut kuutiostasi, mutta jos sinulla on metsällinen puuta, voit myydä sen paperitehtaalle. Hinta ei kuitenkaan ole lähelläkään 168 euroa kuutolta eikä edes 140 euroa kuutiolta. Paperitehdas maksaa tyypillisestä ”kuitupuusta” noin 30 euroa kiintokuutiolta, jos se toimitetaan heidän pihalleen – ja vain puolet siitä, jos he käyvät kaatamassa puut. Ja tuosta rahasta sinä maksat verot. Kuitupuu on sellaista puuta, joka on tarpeeksi isoa, että se pinoutuu nätisti, mutta ei kelpaa sahattavaksi kunnon lankuiksi. Sahat ostavat ”tukkipuuta”, josta maksetaan jopa 60 euroa kiintokuutiolta sahan pihalle toimitettuna.

Mitä siis sinun kannattaa tehdä kaikkein kauneimmille sahapuillesi? Pistää uuniin. Tukkipuunkin arvo sinulle poltettuna on moninkertainen siihen nähden, mitä saat siitä sahalle toimitettuna. Syynä tähän on tosin ensisijaisesti se, että sinun ei tarvitse maksaa itse kuluttamastasi puusta arvonlisäveroa eikä muitakaan veroja ja kuluja.

Mutta vaikka voimala maksaakin verot, kulut ja voitot, olisiko sillä silti varaa maksaa sinulle parempaa hintaa kuin paperitehtailla? On. Ainakin kuitupuun osalta.

Nykyaikainen sähkövoimala tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Jos oletamme, että voimala tuottaa 30% hyötysuhteella sähköä ja 30% hyötysuhteella lämpöä, kiintokuutiostasi mäntyä syntyy 600 kWh sähköä ja 600 kWh lämpöä. Nämä ovat malko pessimistisiä hyötysuhteita, ja odottaisin että hyvin toimiva voimala pystyy paljon parempaankin.

Voimalaitos saa 600 kWh:sta sähköä tukkumarkkinoilla tällä hetkellä noin 4 c/kWh eli sähkönä mäntykuutiosi arvo on 24 euroa.

Sähkövoimalat eivät maksa veroja polttoaineistaan, joten tukkuhinta on puhtaasti puu + tuotantokustannukset + voitot.

Lämmön hintaa on vaikeampi arvioida, koska kaukolämpövoimalat myyvät lämpönsä itse loppuasiakkaille, eikä kilpailtua tukkumarkkinaa ole. Kaukolämpö ei kuitenkaan ole ollut viime aikoina yhtään suoraa sähkölämmitystä halvempaa, joten voimme olettaa kaukolämmön tukkuhinnan saman arvoiseksi kuin sähkönkin, 24 euroa.

Tuotetun sähkön ja lämmön lisäksi valtio tukee uusiutuvan energian tuotantoa. Jos puuvoimala hyväksytään syöttötariffin piiriin (sen on tuotettava myös lämpöä), se saa sähköstään taatusti 8,35 c/kWh.[2] Jos puuvoimalan hyötysuhde on riittävä, tähän tulee vielä 2 c/kWh korotus, yhteensä siis 10,35 c/kWh. Mikäli tukkuhinta on halvempi (on!), veronmaksajat maksavat erotuksen. Puuvoimala saakin siis mäntykuutiostasi tulevasta 600 kWh:sta sähköä 62 euroa eikä 24 euroa!

Valtio maksaa voimalaitokselle 38 euroa tukia puusta, josta paperitehdas maksaa sinulle 30 euroa!

Kun siis lämpö ja veronmaksajien tukema sähkön hinta lasketaan yhteen, voimalaitos saa kuutiostasi vähintään 86 euroa.

Tavarasta, josta paperitehdas maksaa 30 euroa pihalle toimitettuna sähkövoimala saa tukkuasiakkailtaan 86 euroa. Maksaako siis puukuutiosi polttaminen 56 euroa, jolloin sähkövoimalalla ei ole varaa maksaa sinulle yhtä paljon kuin paperitehdas? Tuskin.

Vaikka sähkövoimala ostaisi parasta tukkipuuta 60 €/kiinto-m³, sille jäisi 26 euroa sen polttamisesta. Sekin todennäköisesti kannattaa.

Sähkövoimalaitos on paljon pienempi yksikkö kuin paperitehdas. Se on siis todennäköisesti paljon lähempänä sinua kuin lähin paperitehdas. Sinun on paljon halvempi toimittaa kuutiosi lähimpään voimalaitokseen kuin paperitehtaaseen.

Mikäli paperitehtaat eivät kykene maksamaan puusta tämän enempää, ne pitäisi välittömästi kieltää kansantaloudelle vahingollisina negatiivisen lisäarvon pajoina. Mikäli öljyn hinta nousee yhtään, tilanne muuttuu yhä paljon pahemmaksi.

[1] http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf
[2] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101396
[3] http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Puunhinta/Koko-maa (käytetty arvo 30€/kiinto-m³ on hankintakauppa/kuitupuu/koko maa)


Tässä artikkelissa olevat luvut on pyöristetty niin, että puun poltto näyttää mahdollisimman epätaloudelliselta.