Kuinka ison kasan polttoainetta voimala kuluttaa puolessa vuodessa?

Ilmalaiva-artikkeli herätti keskustelua varmuusvarastojen koosta.

Pikainen laskelma siitä, minkä tilavuuksinen on yhden tunnin polttoainevarasto eri polttoainetyypeillä 100 MW voimalassa (= 100 MWh/h): [1 s. 9]

m³/100 MWh
Kevyt polttoöljy 10
Kivihiili 17
Puupelletti 30
Koivuhalot 66 (pino-m³)
Jyrsinturve 111 (irto-m³)
Maakaasu 10000 (ei LNG)

Tiiveimpään tilaan menee kevyt polttoöljy, kivihiili vie tilaa lähes kaksi kertaa niin paljon. Kivihiili kuitenkin on selvästi toiseksi paras energiavarasto tilavuuteen nähden. Se on myös ainoa, jonka voi varastoida huoletta kasaan ulos. Pienimpään tilaan menevä biopolttoaine puupelletti vie kolme kertaa öljyn verran tilaa. Koivuhalot vievätkin sitten tilaa 7 kertaa enemmän ja jyrsinturve 11 kertaa enemmän. Ei-nesteytetty maakaasu on sitten omassa sarjassaan tuhatkertaisella tilavuudellaan.

Tämä aika kauniisti selittää sen, miksi Suomen huoltovarmuusvarastot ovat 80% öljyä ja 20% kivihiiltä eikä sitten muuta.[3]

100 MW vastaa noin Keravan kokoisen kaupungin voimalan tuotantoa. Helsingin voimaloissa kulutus pitää kertoa noin viidellä.

Jotkut kunnanäidit ovat hakoteillä kuvitellessaan, että hiilikasat pienenevät, kun siirrytään enimmäkseen biopolttoaineisiin. [2] Ei ihmeessä. Huoltovarmuusvarastot ovat varmasti tulevaisuudessakin kuuden kuukauden (*) kokoiset. Jos joudutaan varastoimaan jyrsinturvetta kivihiilen sijaan, kasan koko nousee yli kymmenenkertaiseksi (ja tuota kasaa on koko ajan kasteltava tai kuivattava – ja se voi räjähtää).

Tässä vielä kuuden kuukauden varaston koko eri polttoainetyypeillä tuhansina kuutioina ja kokoa vastaavan varastokuution sivun pituutena:

1000 m³/6 kk varasto 100 MW kulutuksella

1000m³/100 MWh
Kevyt polttoöljy 43
Kivihiili 77
Puupelletti 133
Koivuhalot 288 (pino-m³)
Jyrsinturve 480 (irto-m³)
Maakaasu 43200 (ei LNG)

Kuution muotoisen varaston sivun pituus (m)
6 kk varasto 100 MW kulutuksella

m/100 MWh
Kevyt polttoöljy  35
Kivihiili  43
Puupelletti 51
Koivuhalot 66 (pino-m³)
Jyrsinturve 78 (irto-m³)
Maakaasu 350 (ei LNG)

Pikkuvoimalan puolen vuoden maakaasuvarasto olisi Suomen korkeimman radiomaston korkuinen kuutio. [4] Jyrsinturvevarastokuutio olisi hieman korkeampi kuin Puijon torni eli myös samaa luokkaa kuin Suomen korkein asuinrakennus Cirrus Vuosaaressa (26 kerrosta). Koivuhalkovarastokuutiokin olisi vielä korkeampi kuin yksikään vesitorni Suomessa. Puupellettivarastokuutio olisi Linnanmäen korkeimman laitteen, Panorama-tornin korkuinen. Kivihiilikasa olisi Kerimäen kirkon kellotapulin korkuinen kuutio. Kevyt polttoöljysäiliö olisi vain kymmenkerroksisen kaupunkikerrostalon kokoinen (esim. samaa luokkaa kuin Sanomatalo Helsingissä).

Isolle voimalalle varaston koko kerrotaan ainakin viidellä. Olkiluoto kolmea vastaa 15 kertaa näin suuri polttoaineenkulutus. Ruotsista koko ajan tuotava sähkö vastaa 27 kertaa näin suurta polttoaineenkulutusta.

(*) Huomasin lopussa, että varmuusvarastojen vaadittu koko on 5 kuukautta, josta kolme kuukautta voimalassa. Pidin kuitenkin luvut kuudessa kuukaudessa.

[1] Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. Eija Alakangas, 2000, VTT Energia tiedotteita 2045. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf

Sähkö- ja maakaasumarkkinoilla sopimisesta selvät rangaistukset: luonnolliselle henkilölle 100 000 euron rapsut

Päivän ilouutinen on se, että syyskuun alusta tulevat voimaan selvät lait, jotka selventävät sähkö- ja maakaasumarkkinoiden fiksaamisesta saatavia rangaistuksia.

Yksityksen henkilön seuraamismaksu voi olla 100 000 euroa. Yritys voi menettää 10% liikevaihdostaan.

Näinhän tilanne tietysti oli jo aikaisemminkin EU-säännösten (*) ja yleisten kilpailusäännösten vuoksi, mutta nyt on selvää, että Energiavirasto voi tuollaisen sakon määrätä ilman sen kummempia kommervenkkejä (kumileimasimena toimii markkinaoikeus).

[1] http://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=115706
[2] http://www.tekniikkatalous.fi/energia/energiakeplottelijoille+huutia++voivat+olla+jatkossa+100+000+euroa+koyhempia/a1002166
[3] http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140050

(*) Energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1227/2011 (REMIT-asetus) tuli voimaan 28 päivänä joulukuuta 2011 [3]

Maakaasuautoja liikenteessä 621 kappaletta

Autoja, jotka pystyvät käyttämään maakaasua voimanlähteenään oli vuoden 2012 lopussa 621 kappaletta. Näistä 115 toimi pelkällä maakaasulla.

Puhdasta etanolia pystyi käyttämään 1171 autoa.

Yhteensä autoja, jotka voivat käyttää jotain muuta polttoainetta kuin bensiini tai diesel oli autoista yksi tuhannesta.

Dieseliä käyttäviä autoja oli kaikista autoista 21,8%. Eli aivan tavallisia bensiiniautoja on yhä melkein kahdeksan kymmenestä autosta. Autojen keski-ikä on hieman yli kymmenen vuotta, joten kovin pian muutoksia tähän ei tule.

Trafin tiedote 2.2.2013

Maakaasusta kivihiileen

Maakaasun tilanne Suomessa on valitettava.

Maakaasu on ekologinen ja halpa tapa tuottaa energiaa. Poliitikot ovat vain kämmänneet.

Suurin syyllinen on se, että venäläisillä on monopoli Suomeen tuotavaan maakaasuun. Venäläiset ovat tunnetusti tehokkaita hyödyntämään monopoleja gogolilaisella perusteellisuudella. Suomeen tuotavan maakaasun hintataso verrattuna maailmanmarkkinahintaan on täysin absurdi.

Suomeen tuotavan maakaasun hinta on sidottu öljyn maailmanmarkkinahintaan eikä kaasun maailmanmarkkinahintaan.

Toinen syyllinen on suomalainen verottaja, joka verottaa kaikkea niin suurella innolla, ettei reaalimaailmalla ole enää mitään ohjausvaikutusta.

Kaukolämpövoimalat ovat perinteisesti käyneet ympäristöystävällisesti maakaasulla. Maakaasu palaessaan tuottaa lähinnä vettä. Nyt voimalat joutuvat etsimään halvempia vaihtoehtoja. Halvin realistinen vaihtoehto on kivihiili.

Kivihiiltä ei voi pitää millään perusteella ympäristöystävällisenä.

http://yle.fi/uutiset/kalliista_maakaasusta_luovutaan_kaukolammon_tuotannossa/6280729

HS: Suomen pitäisi tuoda nestemäistä maakaasua laivoilla

LNG-alus
(Flickr g7ahn CC BY)

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 6.8. käsitellään kaasumarkkinoita Suomessa. Sen mukaan Suomen pitäisi rakentaa LNG-terminaali ja alkaa tuoda meritse maakaasua.

Kirjoitus summaa mukavasti muutaman maakaasuun liittyvän asian (joita tässä blogissa käsiteltiin jo mm. huhtikuussa [2][3]):

  • Maakaasu olisi ympäristöystävällistä, mutta…
  • Maakaasun hinta on halventunut öljyyn verrattuna paljon
  • Suomeen Venäjältä tuleva maakaasu ei ole kuitenkaan halventunut, vaan sen hinta on sidottu öljyn hintakehitykseen – ei maakaasun maailmanmarkkinahintaan
  • Suomen ainoa maakaasutoimittaja on Venäjä
  • Aina kun öljy kallistuu, kivihiili muuttuu edullisemmaksi suhteessa maakaasuan
  • Liuskekaasun kaivaminen aiheuttaa maanjäristyksiä

Gasumin kotitalouksille myytävä maakaasu on sidottu hintakoriin, jossa on kolme osaa: öljyn hinta, kivihiilen hinta ja kuluttajahintaindeksi.[7] Maakaasu saa maailmalla halventua kuinka paljon tahansa, mutta Gasumin hinta ei putoa. Maakaasun kiinteät kulut ovat kovat verrattuna kaasun hintaan. Jos Venäjä ei yhtenä päivänä enää toimitakaan maakaasua, nuo kulut yhä juoksevat.

Tuolla sopimuksella en ota maakaasua, vaikka kotini öljypannusta viidenkymmenen metrin päässä menee maakaasulinja, johon kuluttajana voisin liittyä melko kohtuullisin kuluin. Tänä vuonna tekemissäni energianhintavertailuissa maakaasu ei ole erityisen halpa vaihtoehto muuten kuin öljyyn verrattuna.

Helsingin Sanomat yllyttää investoimaan lisää maakaasuun, koska ”Maa­kaa­su ha­lu­taan pi­tää Suo­men ener­gia­cock­tai­lis­sa mu­ka­na muun muas­sa sik­si, et­tä kaa­su­put­ki­ver­kos­toon on jo pa­nos­tet­tu pal­jon”. Tuollaisella perustelulla on tehty maailmassa valtavan paljon huonoja päätöksiä.

Sekin artikkelista unohtui, että maakaasu on paha kasvihuonekaasu, ja kuljetuksissa ilmaan vuotava maakaasu saattaa olla ympäristövaikutuksiltaan pahempi kuin kivihiilen polttaminen.[5]

Liuskekaasun kaivaminen aiheuttaa todennäköisesti maanjäristyksiä, [4] ja lähin liuskekaasun esiintymä lähtee Puolasta pohjoiseen Itämeren pohjassa ja se ulottuu lähelle Utön saarta.[6] Eli ehkä Suomessakin päästään vielä joskus nauttimaan maanjäristyksistä.

Mutta olisi suuri edistysaskel, jos Suomessa olisi LNG-terminaali siten, että mistä tahansa maailmaa voidaan tuoda maakaasua meritse nestemäisessä muodossa. Maakaasua uskaltaisi käyttää, kun sillä on useampi toimittaja, eikä venäläisen kaasun hinnan sitominen öljyn hintaan todennäköisesti enää toimisi.

[1] http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kaasun+kulta-aika+koskee+Suomeakin/a1344134957817
[2] http://www.sahkolamppu.com/2012/04/energian-hinta-on-puolittunut-vuodessa.html
[3] http://www.sahkolamppu.com/2012/04/maakaasun-kaytto-lammitykseen-ja-auton.html
[4] http://www.sahkolamppu.com/2011/11/maanjaristyksia-kaasun-kaivamisesta.html
[5] http://www.sahkolamppu.com/2010/11/maakaasubussit.html
[6] http://www.sahkolamppu.com/2011/11/puolalainen-kaasupurkaus.html
[7] http://www.gasum.fi/palvelut/Documents/Kotikulta%201%204%202012%20alkaen.pdf

Lämmitystapojen vertailumittarit päivitetty

(klikkaa suuremmaksi)

Sivun alalaidassa olevat lämmitystapojen suhteellista hintaa kuvaavat mittarit on päivitetty vastaamaan hieman laskenutta öljyn hintaa.

Koivun vertailuhinnaksi on muutettu tuoreen koivuklapin hinta kuivan sijaan. Kuivan hinta oli lähellä öljylämmityksen hintaa, mutta tuoreen hinta on yksi edullisimmista. Vaivaahan kotikuivaus ei kovin paljoa lisää. Hinta on yhä pääkaupunkiseudulla kotiin tuodulle puulle. Puulämmityksen hinta on siis selvästi erittäin edullista, mikä ei aikaisemmin mittareissa näkynyt tarpeeksi selvästi.

Sähkön hinta on tämän hetken ennustehinta 3,8 c/kWh.