Earth hour spesiaali: katuvalot ovat päällä estääkseen ihmisten kuolemia

Kuva CC BY (Flickr/edillalo)

Earth hour spesiaalina tänä vuonna artikkeli tievalaistuksesta.

Monet tuntuvat pitävän katuvaloja turhina, mutta ei niitä oikeasti rakennettaisi, elleivät ne toisi kulujaan moninkertaisina takaisin. Eikä sähkö ole todellakaan olennainen osa liikennevalaistuksen kuluista.

Voisimme puhua rikollisuudesta yms. mutta totuus on, että suurin syy katuvalaistuksen rakentamiselle on se, että liikenneonnettomuuksia tapahtuu paljon enemmän ilman katuvaloja.

Jopa earth hour -pimennys on jo ehtinyt tuottaa aikaisempina vuosina yhden kuolonuhrin – mikä on tilastollisesti aivan normaalia.

Tiehallituksen ohjeissa [1] kerrotaan, että

Pimeällä tiellä ajettaessa … onnettomuusriski kasvaa 1,5 .. 3 -kertaiseksi verrattuna valoisaan aikaan.

 Pimeän ajan onnettomuudet ovat keskimäärin 30% kaikista onnettomuuksista.

Tavallisimpia pimeän ajan yksittäisonnettomuuksia ovat jalankulkijaonnettomuus, törmäys pysähtyneeseen tai pysäköityyn ajoneuvoon, törmäys kiinteään esineeseen ajoradalla tai sen ulkopuolella ja elänonnettomuus.

Kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan tievalaistus vähentää yleisillä teillä pimeän ajan onnettomuuksia keskimäärin 30%:lla. Tievalaistus lievittää eniten vakavia onnettomuuksia.

Vaikutus on suurin [pienillä] teillä.

Tievalaistuksen kannattavuutta …. suurin osa (80 – 90%) on onnettomuuskustannussäästöjä ja loput aikakustannussäästöjä.

[Aikakustannusäästön tuova] nopeuden [kasvu paremman valaistuksen vuoksi] … on noin 1 km/h.

Julkaisussa on kaavat valaistuksen kannattavuudelle. Esimerkiksi moottoritien valaisu muuttuu kannattavaksi, kun liikenne on 17302 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaksikaistaisen päätien valaisu kannattaa, kun liikennemäärä on 8323 ajoneuvoa vuorokaudessa.

On siis laskettavissa, että tievalaistus maksaa itsensä takaisin säästyneinä kuolemina ja vakavina loukkaantumisina.

Eli eivät ne lamput siellä ulkona aivan tarpeettomasti ole. Kannattaa todellakin harkita ennen kuin ne sammuttaa. Kysymys on ihmishengistä.

[1]  http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2100034-v-06tievalaist_suunn.pdf

Maakaasuautoja liikenteessä 621 kappaletta

Autoja, jotka pystyvät käyttämään maakaasua voimanlähteenään oli vuoden 2012 lopussa 621 kappaletta. Näistä 115 toimi pelkällä maakaasulla.

Puhdasta etanolia pystyi käyttämään 1171 autoa.

Yhteensä autoja, jotka voivat käyttää jotain muuta polttoainetta kuin bensiini tai diesel oli autoista yksi tuhannesta.

Dieseliä käyttäviä autoja oli kaikista autoista 21,8%. Eli aivan tavallisia bensiiniautoja on yhä melkein kahdeksan kymmenestä autosta. Autojen keski-ikä on hieman yli kymmenen vuotta, joten kovin pian muutoksia tähän ei tule.

Trafin tiedote 2.2.2013

Neljän gallonan sääntö

On yleismaailmallista, miten hallinnot paikkaavat huonoja säännöksiä aivan uskomattomilla säännöksillä. Tämä tarina on tosi.

USA:ssa tuotetaan maissia ylen määrin, joten ylijäämästä tehdään alkoholia polttoaineeksi. Maissiteollisuuden kovan lobbauksen jälkeen myyntiin on tullut 15% alkoholia sisältävää E15 bensiiniä.

15% on selvästi sen rajan yli, että useimmat moottorit kärsivät ja pienkoneet voivat jopa syttyä tuleen.

Virallinen varoitus USA:ssa E15-pumpuissa
[1] (public domain)

Tästä sitten tietenkin tehtiin varoituslappu: tämän polttoaineen käyttö on laitonta pienkoneissa, ennen vuotta 2007 tehdyissä autoissa jne.

Sitten osoittautui, ettei tämä riitä. Ihmiset tankkasivat halvinta bensaa. Ja polttivat ruohonleikkurinsa.

Bensiiniasemat myös käyttivät innovatiivisuutta ja kehittivät pumpun, josta saa kaikkia alkoholipitoisuuksia. Alkoholi lisätään bensiiniin vasta pumpussa, jolloin asiakas voi valita E10 tai E15 samasta pumpusta.

Kun pumpun letkussa on 15%:sta bensiiniä ja siitä tankataan viiden litran jerrykannu, lopputulos on yli 10% alkoholillista bensiiniä, vaikka tankkaaja pyytäisikin E10:tä. Ihmiset laittoivat tätä ruohonleikkureihinsa ja polttivat ne.

Tätä korjaamaan kehitettiin ”neljän gallonan sääntö”. Sellaisten huoltoasemien, jotka myyvät E15:ta on laitonta antaa tankata mitään laatua vähempää kuin neljä gallonaa — 15 litraa.[2]

Jos joku alieni — tai suomalainen — joskus vierailee USA:laisella bensiiniasemalla, hänen voi olla aika vaikea keksiä, miksi hän ei voi tankata alle 15 litraa tavallista bensiiniä.

(Alkuperäistä säädöstä en verkosta löytänyt, mutta lähde [4] on senaattorin blogi. Tosin tässä kuten useimmissa muissakin yhteyksissä tätä säädöstä käytetään haukkumaan Obaman hallinnon idiottimaisuuksia presidentinvaalin alla, joten ehkä totuus on hieman värittynyt.)

[1] http://www.epa.gov/otaq/regs/fuels/additive/e15/420f10054.pdf
[2] http://www.motherjones.com/kevin-drum/2012/09/whats-behind-epas-new-4-gallon-minimum-purchase-mandate
[3] The ”Four-Gallon Rule”: Another Unintended Consequence of Ethanol Policy | The Energy Collective
[4] http://thehill.com/blogs/congress-blog/energy-a-environment/249857-epas-four-gallon-minimum-mandate

Hyvästi 95E10!

Nyt se sitten tapahtui: EU päätti lopettaa biopolttoaineiden tukemisen järjettömänä ajatuksena. Tai ei ehkä ihan vielä, mutta lähiviikkoina.

Kauppalehti kertoo Reutersin uutisesta, että EU valmistelee päätöstä etanolin ja biodieselin raaka-aineiden tuotantotukien lopettamisesta vuoteen 2020 mennessä. Tieteellinen näyttö osoittaa, että kasvien käyttö saastuttaa ilmaa arveltua enemmän.

Tieliikenne saa tulevaisuudessa käyttää ruoaksi kelpaavista kasveista tehtyä biopolttoaineita korkeintaan viisi prosenttia kulutuksestaan. Tämä on täysikäännös nykyisiin tavoitteisiin, joilla yritetään nostaa biopolttoaineiden osuutta. Tämä tavoite käytännössä jäädyttää nykyisen 4,5% tason kahdeksaksi vuodeksi. EU:n tavoite 10% biopolttoaineesta tulisi täyttää kotitalousjätteillä ja nykyisin ruoanviljelyyn kelpaamattomilla alueilla. Tavoitteet iskevät toisiaan korville kuin entisen pyykkärin tissit.

Ympäristöjärjestöt tervehtivät uudistusta hurmoksellisen onnellisina.

Ei ole vaikea arvata, että 95E10-polttoaineen hinta tulee nousemaan suhteessa, todennäköisesti jopa 98E5:n ohi. Ero ei tälläkään hetkellä ole suurensuuri, jos 95E10:n huonompi polttoarvo otetaan huomioon. Vielä huonompi tulevaisuus on biodieselillä. FlexiFuel-auto muuttui juuri riski-investoinniksi.

Ympäristön ystävä tankkaa ysikasia, sanoo EU.

http://www.reuters.com/article/2012/09/10/us-eu-biofuels-idUSBRE8890SJ20120910
http://www.kauppalehti.fi/auto/uutiset/e10-bensalle+tulossa+rajoituksia/201209257405
http://www.sahkolamppu.com/2011/11/98e5-vai-95e10.html
http://www.sahkolamppu.com/2012/05/re85n-sekoittaminen-95e10-tai-98e5.html

Peltipoliisit luonnon tuhoajana

Silloin tällöin oikaisen Porvoon moottoritieltä Sipoon kautta Lahden moottoritielle. Ekologisesti tuo reitti olisi paljon parempi. Sen pituus on 23 kilometriä, kun moottoritie Kehä III:n kautta on 41 kilometriä.

Käytännössä olen mieluummin käyttämättä tuota tietä. Se on täynnä peltipoliiseja. En ole koskaan saanut ylinopeussakkoa (kop kop), mutta saatan olla hyvinkin niin hajamielinen, että unohdan jonkun tiellä olevan kuudenkympin sakkorysän. Olen valmis maksamaan vakuutusmaksun, ettei noin käy – luonnon kustannuksella.


View Larger Map


View Larger Map

Tievaihtoehdot ovat siis seuraavat:

             matka tyyp.  ajo-   bens.    bens. bens.
                   nopeus aika   kulutus  määrä hinta
             km(*) km/h   min(*) l/100km  l     €(*)
pikkutie     22,9  80     25     8        1,8   3,0
moottoritie  38,9  120    26     9        3,5   5,7

Ajoaika on käytännössä sama. Olenko siis valmis maksamaan 2,70 euroa siitä vakuutuksesta, etten joudu peltipoliisin kynsiin? Usein olen päätynyt siihen, että olen. Jos joudun kerran neljästäkymmenestä matkasta maksamaan 115 euron rikesakon,(**) moottoritien käyttö on taloudellisesti omillaan. Puhumattakaan tietenkään siitä, että usein vastakkain on ”minä maksan sakot” ja ”firma maksaa bensat”.

En koe tästä edes huonoa omaatuntoa. Se on peltipoliisit, jotka luontoa tuhoavat.

Toinen vastaava tapaus oli aikoinaan työmatkallani. Vaihtoehtona oli joko suorempi pikkutie tai pidempi moottoritie. Pikkutielle oli rakennettu uusia asuinalueita tien viereen ja näiden kohdalla nopeusrajoitus oli vain 40 kilometriä tunnissa (jota harvat noudattivat). Kuitenkin tuon pikkutien käyttäminen oli kuusi kilometriä lyhyempi kuin liikenneturvallisuuden kannalta paremman moottoritien käyttäminen, mutta täsmälleen samalla 16 minuutin ajoajalla. Säästin lyhyempää tietä käyttämällä 12 kilometriä päivässä, 2400 kilometriä vuoden kahtenasatana työpäivänä. Kulutuksella 10 l/100km tuo tekee 240 litraa bensiiniä, 400 euroa vuodessa. Luontoa ja rahaa säästyi, mutta jouduin koko ajan olemaan tietoinen, että lapset olivat vaarassa, koska kaupunki oli tehnyt uusia asuinalueita liian lähelle vanhaa tietä.

Usein luontoarvot, ympäristöarvot ja turvallisuus sotketaan toisiinsa ja ajatellaan, että ne ovat sama asia. Näin ei kuitenkaan ole. Luontoa säästyisi merkittävästi, jos kaikki Kerava-Porvoo-matkalaiset kulkisivat Sipoon kautta (1700 litraa bensiiniä per tuhat autoa(***)). Sipoolaiset tuskin olisivat kuitenkaan tyytyväisiä, jos kauttakulku heidän suomenruotsalaisen kulttuurimaisemansa läpi lisääntyisi merkittävästi. Luonnonsuojelija menee Sipoon kautta, mutta ympäristönsuojelija ei.

Lyhyet reitit pommitetaan käyttökelvottomiksi liian matalilla nopeusrajoituksilla, peltipoliiseilla ja ajattelemattomalla uudisasutuksella – luonnon kustannuksella.

(*) Matkat ja ajoajat ovat Googlen reititysohjelman ilmoittamat. Bensiinin hinnaksi on oletettu 1,65 €/l.

(**) 60 km/h alueella 11 – 15 km/h nopeuden ylitys maksaa 85 euroa, 15-19 km/h ylitys 115 euroa. 20 km/h ylitys tietää jo päiväsakkoja. Tuon tien peltipoliisit ovat yleensä 60 km/h alueella. 70 km/h alueella selviäisi hieman alemmilla rikesakoilla. http://www.lakineuvo.fi/lakineuvo/256/liikennerikos-ylinopeussakko-ja-rikesakko

(***) Tuon tien liikennemäärä on 3000-6000 autoa vuorokaudessa. http://www.liikennevirasto.fi/liikennemaarakartat