Luo energiaa ilmasta – huoneilman kosteus pois yksinkertaisella kuivaimella

Näin syksyn tullen verannat ja kesämökit ovat melkoisen kosteita paikkoja. Varsinaista sähkölämmittämistä ei millään vielä viitsisi aloittaa. Voisiko ylimääräinen kosteus lähteä pois vähemmällä sähkönkulutuksella?

Verkosta löytyi mielenkiintoinen tee-se-itse-kuivainprojekti yksinkertaisilla kaupasta löytyvillä halvoilla osilla.[1]

Yksinkertainen laskutoimitus myös paljastaa yllättävän ominaisuuden: lämmityksen täydentäjänä käytettävä ilmankuivain lämmittää taloa enemmän kuin mitä se kuluttaa sähköenergiaa. Ja tämä siis ilmankuivauksen lisäksi.

En ole tätä itse testannut. Lisätään ikuisuusprojektilistaan.

Peltier-elementti

Peltier-elementti
Peltier-elementti (Kuva: Wikimedia)

Peltier-elementti on yksinkertainen kahdesta eri materiaalista muodostettu levy, joka siirtää lämpöä toisesta levystä toiseen, kun levyihin kytketään sähkövirta.[3]

Elementti ei siirrä yhtä paljon lämpötehoa kuin mitä se vie sähkötehoa. Elementtiä ei siis ole järkevää käyttää sähkölämmittimenä eli mikään lämpöpumppu se ei ole. Sen sijaan se on hiljainen pienitehoinen jäähdytin.

Käytännön elementtien tietoja löytyy viitteestä [2]. 60 – 100 W elementtejä löytyy eBaystä ja Alibaba expressistä muutaman dollarin hintaan. Sellainen saattaa löytyä mm. poisheitettävästä autojääkaapista sopivine virtalähteineen.

Ilmankosteuden poisto

Helpoiten veden saa pois ilmasta jäähdyttämällä ilmaa kastepisteen alapuolelle.

Jäähdytyselementti
Jäähdytyselementti (kuva: Wikimedia)

Projekti [1] kytkee Peltier-elementin kummallekin puolelle tietokoneista tutut jäähdytysritilät, isot kuumalle puolelle ja pieni kylmälle puolelle.(***)

Kylmä puoli jäähdytetään noin nolla-asteiseksi. Peltier-elementti siirtää kylmän puolen jäähdytysriman lämmön kuuman puolen jäähdytysrimoihin. Silloin kylmään jäähdytysrimaan alkaa kondensoitua ilmasta vettä, ja kun vettä on kondensoitunut tarpeeksi, vesi alkaa tippua alla olevaan astiaan.

Ilman joutumista jäähdytysrimaan voi nopeuttaa tuulettimilla.

Siinä kaikki.

Sopiva kosteus

Kuiva ilma eristää lämpöä paljon paremmin kuin kostea. Tunnet olosi heti lämpimämmäksi, jos kosteutta ei ole liikaa. Jonkinlaisena rajana pidetään yleensä 60% suhteellista kosteutta, jonka yläpuolella ihminen tuntee olonsa aina epämiellyttäväksi.

Kun kosteaa ulkoilmaa tuodaan sisään, joskus se on niin kosteaa, ettei normaali sisälämmityskään riitä laskemaan suhteellista kosteutta 60% alapuolelle. Seuraavassa taulukossa on joitakin esimerkkejä rajoista, joiden yläpuolella sisäkosteus nousee 60% yläpuolelle.

Ulkolämpötila Ulkoilman suht. kosteus Sisälämpötila
> 5 C 100 % <13 C
8 C > 93 % <15 C
10 C 100 % <18 C
13,5 C 100 % 21,5 C
> 15 C 100 % <23 C

Esimerkiksi jos huonelämpötila on 21,5 astetta ja sinne tuodaan ulkoa sumuista (suhteellinen kosteus 100%) yli 13,5 asteista ilmaa, ilman suhteellinen kosteus ei sisällä lämmetessäänkään laske alle 60 %:n.

Kuinka paljon vettä pitää ottaa pois

Jos ilma on esimerkiksi tyypillisen syksyinen ja ilman lämpötila on 8 astetta ja suhteellinen kosteus ulkona 80%, kuinka suuri on ilman kosteus sisällä, jos ulkoilma tuodaan sellaisena sisään ja muuten lämmittämättömän asunnon ihmisten ruumiinlämpö ja normaali elämä lämmittää sisääntuodun ilman 15 asteeseen?

Laskutoimitus ei ole helppo, koska suhteellinen kosteus ei käyttäydy minkään helpon laskutoimituksen mukaan. Apuna joudutaan käyttämään laskinta tai taulukkoa. Tässä käytin apuna verkosta löytynyttä laskinta [4].

Ilmassa, jonka lämpötila on 8 astetta ja suhteellinen kosteus 80%, on vettä 5,5 grammaa kilossa.

Kun 5,5 grammaa vettä kilossa ilmaa tuodaan sisään ja ilma lämpenee 15-asteiseksi, sisäilman suhteellinen kosteus on 52%. Se on vielä siedettävää, mutta Suomessa optimaalisena pidetään huomattavasti pienempää kosteutta, 35-40%.(*) Jotta sisäilman suhteellinen kosteus laskee 40% tasolle, ilman lämpötilaa on nostettava tai sitten ilmaa on kuivattava.

Jos ilman lämpötilaa halutaan nostaa kunnes suhteellinen kosteus on 40%, ilmaa on lämmitettävä neljä astetta aina 19 asteiseksi asti. Eli aletaan lähestyä normaalia huoneenlämpöä ja tavallista lämmittämistä.

Jos kuitenkin pistetään lisää vaatetta päälle, ilman kuivaus kelpaa sisäilman tekemiseen miellyttäväksi. Pienessä huoneessa (3 kertaa 4 kertaa 2,5 metriä = 30 m³) viisitoista asteisen ilman suhteellisen kosteuden pudottamiseen 51%:sta 40%:iin riittää, että ilmasta otetaan pois puoli desilitraa vettä.

Jos ilma vaihtuu suositusten mukaisesti kerran kahdessa tunnissa, pienen huoneen ilmasta on saatava pois neljännesdesi vettä tunnissa. Kuusi desilitraa vuorokaudessa.

Suhteellinen kosteus ei saisi pudota alle 25%, joten kuivaus kannattaa lopettaa ajoissa.

Energian kulutus

Lähteissä ei valitettavasti ole niin tarkkoja tietoja, että energiankulutusta voisi arvioida kuin suunnilleen.

Mutta voimme pitää perustilanteena sitä, että asuntoa lämmitetään kunnes suhteellinen kosteus ja lämpötila yhdessä alkavat tuntua mukavalta.

Laite itsessään ei hukkaa energiaa, koska kaikki laitteeseen tuotu sähköenergia muuttuu lämmöksi. Tämän vuoksi jos kuivauksella saadaan sisäilma miellyttäväksi jo alemmassa lämpötilassa, energiaa ilmankuivaimen kanssa aina kuluu vähemmän kuin pelkällä lämmityksellä. Ilmankuivan vain yksinkertaisesti korvaa osan lämmityksestä – joissain tapauksissa jopa kokonaan.

Yllättäen ilmankuivain myös tuottaa energiaa ”ilmaiseksi”.

Vesihöyryn muuttuminen vedeksi vapauttaa energiaa kun vain pidetään huolta ettei tuo vesi haihdu takaisin ilmaan talon sisällä. Jos päivässä kerätään esimerkissä ollut kuusi desilitraa vettä, tiivistymisessä vapautuu 0,4 kWh:n edestä lämpöä. Kyseessä on sama energia päinvastaiseen suuntaan, mikä tarvitaan, kun kuusi desilitraa vettä höyrytetään vesikattilassa tyhjäksi liedellä.

Tiivistymisessä vapautuva energia pääasiassa lämmittää vedenkeräimen kylmäpuolta, joten Peltier-elementin on siirrettävä lämpö lämminpuolelle. Peltier-elementti tyypillisesti vaatii energiaa lähes kaksinkertaisesti siirrettyyn lämpöenergiaan nähden. 0,4 kWh lämpöenergian siirtäminen vaatii siis noin 0,8 kWh sähköä. Peltier-elementin tehon on oltava 33 W + häviöt.

Saamme siis 0,8 kWh sähköenergialla 1,2 kWh lämpöä ja kuivatuksen kaupan päälle.

Vuorokaudessa vedenkeräin kuluttaa sähköä alle kymmenellä sentillä. Kaikki tämä menee lämmitykseksi parantaen osaltaan sisäilman miellyttävyyttä.(**)

[1] http://www.rmcybernetics.com/projects/DIY_Devices/homemade_dehumidifier.htm
[2] http://www.mespek.fi/binary/file/-/id/3/fid/605/
[3] https://fi.wikipedia.org/wiki/Peltier-elementti
[4] http://www.lenntech.com/calculators/humidity/relative-humidity.htm

(*) Esimerkiksi Englannissa suositeltu suhteellinen kosteus on paljon korkeampi.

(**) Tämä laskelma ohitti pari melko merkityksetöntä yksityiskohtaa: lasketun tiivistysenergian lisäksi jonkin verran lämpöä syntyy ”jäähdyttämisestä” huoneen lämpöön. Kerätty vesi jossain vaiheessa siirretään ulos, jolloin asunto menettää lämpöenergiaa tuon veden ja ulkoilman lämpötilan erotuksen verran.

(***) Jäähdytinelementin ja Peltier-elementin väliin laitetaan silikonitahnaa lämmönjohtumisen parantamiseksi.

Nyt kannattaa olla tarkkana suhteellisen kosteuden kanssa

Ensi viikosta on tulossa lämmitäjille haastava. Lämpimän kauden jälkeen on tulossa melko jäätävä viikko. Yölämpötilat laskevat reilusti kymmenen asteen alapuolelle.

Jos huonelämpösi on 22 astetta ja suhteellinen kosteus sisällä on 50%, tämä sisäilma loristaa kaiken vetensä ulos jäähtyessään yhteentoista asteeseen.

Asunnoissa kannattaa aika tarkkaan miettiä, mihin tuon uloslorisevan veden haluaa joutuvan. Tai sitten pistää kiltisti lämmitys päälle.

Jos sisäilma on päivällä kesäisesti 25 astetta ja suhteellinen kosteus 60%, ilma lorahtaa vedeksi yöllä jo 17 asteen lämpötilassa.

Kannattaa tutustua laskimeen osoitteessa

http://www.dpcalc.org/

Nykyaikaisessa pullotalossa ei kannata jättää käyttämättömiä huoneita olennaisesti kylmemmiksi kuin muut huoneet. Se onnistui ennen vanhaan, kun suurin osa ilmanvaidosta tapahtui suoraan ikkunoiden raoista ulkoilmaan.

Ulkoilman suhteellinen kosteus ei ole koskaan yli sata, joten tuo ilma joutuessaan sisään ja lämmetessään edes hiukan ei koskaan muutu vedeksi.

Nykyään koko talossa kiertää sama ilma, jolloin kaikkialla ilmassa on absoluuttisesti sama määrä vettä. Jos tuo vesi joutuu huoneeseen, jonka lämpötila nostaa suhteellisen kosteuden sadan prosentin yläpuolelle, odotettavissa on korjaamattomia vahinkoja.

30-40 prosentin nipistys lämmityskuluissa ei ole mahdollista

Motivan tiedote tänään tuo ilosanomaa:[1]

”Jo lämmitysjärjestelmää ja huonelämpötiloja säätämällä lämmityskustannukset voivat pienentyä tehokkaasti – jopa 30 – 40 prosenttia ilman suuria remontteja.”

Ja lehdet ovat toistaneet uskollisesti tuota sanomaa.

30 – 40 prosentit säästöt lämmityksessä eivät vain ole mahdollisia ellei tuuli suoraan puhalla talon läpi. Ja tuon korjaamista sanoisin suureksi remontiksi.

Motivan oman ohjeen, jonka olen itse laskenut näissä artikkeleissa suunnilleen oikeaksi, mukaan, yhden asteen huonelämmön pudottamisella voi säästää viisi prosenttia lämmityskuluissa.(*)

40 prosentin säästö lämmityskustannuksiin saadaan siis pudottamalla sisälämpö kahdeksalla asteella, esimerkiksi 25 asteesta seitsemääntoista asteeseen.

Paitsi, että 17 astetta on liian kylmää ihmisille, lämpötilan pudottaminen 17 asteeseen ei ole suositeltavaa kosteuden takia. Jos kotona on missään kohdassa ilmaa, joka on 25 asteista ja sen suhteellinen kosteus on 60% – eli normaalia ja mukavan tuntuista huoneilmaa kerrostaloasujalle – sen kastepiste on 17 astetta. Tämä siis tarkoittaa, että tässä ilmassa on absoluuttisesti niin paljon vettä, että joutuessaan ympäristöön, joka jäähdyttää sen 17 asteiseksi, ilmasta lirahtaa ympäristöön puhdasta vettä. 100% kosteus tuhoaa todella nopeasti peruuttamasti kaikki rakennus- ja sisustusmateriaalit ympäristössään. Missään kohtaa asuntoa lämpötila ei saisi olla niin kylmä, että on mitään vaaraa suhteellisen kosteuden noususta sataan prosenttiin.

Voisiko sitten lämmitysjärjestelmän säätö tuoda tämän suuruusluokan etuja? Tuskin. Jos jossain on paikallisesti kuumempi, siihen pätee tuo 5% sääntö: yksi ylimääräinen aste talon ulkoreunustalla nostaa tuon kohdan energiankulutusta viisi prosenttia.

Veden lämmityksen osuus energiankulutuksesta on 10 – 20% eli sieltä ei saa 40% säästöjä, vaikka lakkaisi käyttämästä lämmintä vettä.

Aalto-yliopiston tutkimuksissa [2] lamppujen vaihtamisesta energiansäästölampuiksi ei mittauksin kyetty testitalossa havaitsemaan kokonaisenergiankulutuksen vähentymistä, koska lamppujen – kuten kaikkien kodin sähkölaitteiden – energia muuttuu loppujen lopuksi kuitenkin lämmöksi täsmälleen samalla hyötysuhteella kuin sähköpatteritkin.

(*) Tuo sääntö pätee hämmästyttävän hyvin kaikkialla, koska pohjoisessa yhden asteen säästö on prosentuaalisesti pienempi, mutta se saadaan suuremman osan vuotta. Myös perusfysiikka tukee tuota sääntöä, koska lämmönsiirto tason seinien lävitse on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon. Kotona tarvitaan sama energia ylläpitämään 25 astetta sisällä, kun ulkona on viisi astetta, kuin jos halutaan ylläpitää 20 astetta, kun ulkona on nolla astetta.

[1] http://www.motiva.fi/ajankohtaista/motivan_tiedotteet/2014/seuraa_ja_saada_saasta_jopa_satasia_sahkolammityslaskussa.6881.news

[2] http://www.ece.hut.fi/enete/Masters%20thesis-MDegefa.pdf

Huoneilma ja kosteus

CC-BY 2.0 Flickr jenny-pics

Pohdiskelen sovellusta, joka auttaisi tekemään huoneilmasta parempaa näin helteellä.

Tällä hetkellä kotonani on 25 astetta lämmintä ja 72% kosteus. Ulkona on 25 astetta ja suhteellinen kosteus 71%. Hyvä hetki tuulettaa, mutta tuuletus ei auta tällä kertaa parantamaan sisäilman miellyttävyyttä.

Mitä tapahtuu, jos pistän ilmastoinnin päälle, ja se pudottaa sisäilman 22 asteeseen? Kosteus sisällä nousee, mutta kuinka paljon? Olisiko se itse asiassa epämiellyttävämpää kuin 25 astetta?

Suhteellisen kosteuden laskeminen on hankalaa ja siinä on käytettävä apuna taulukkoa ja laskinta. Suhteellinen kosteus on aina se, kuinka monta prosenttia ilmassa on vettä siitä vesimäärästä, että tuo vesi tiivistyisi kasteeksi. Tuo tarvittava vesimäärä kuitenkin on aivan eri riippuen lämpötilasta – eikä tuo vesimäärä käyttäydy mitenkään yksinkertaisesti eri lämpötiloissa. Tarvitaan siis jonkinlainen suhteellisen kosteuden laskin.

Hyvää tuollaista laskinta erityisesti tähän tarkoitukseen ei kuitenkaan tietääkseni ole saatavissa.

Kuinka tuo aiempi esimerkki sitten pitäisi laskea?

Ensinnäkin ilmassa oleva vesimäärä pysyy vakiona lämpötilasta riippumatta. Tuota vesimäärää hieman epäloogisesti kuvataan lämpötilalla: kastepisteellä. Kastepiste kertoo lämpötilan, jossa ilmassa oleva vesimäärä muuttuu vedeksi ja kastelee pinnat.

Wikipediaa lainaten, ihminen tuntee kosteuden seuraavasti: [1]

20 °C Ankaran painostava
18 °C Tukala
16 °C Kostea
13 °C Mukava
10 °C Virkistävä

Kastepistelaskimella (esim. [2]) voimme laskea, että 25 astetta lämmintä ja 72% kosteus tarkoittaa kastepistettä 19 astetta eli ”Tukalan” ja ”ankaran painostavan” välillä”.

Mitä siis tapahtuu, jos viilennämme sisäilman kolmella asteella ilman, että kosteutta poistetaan tai ilmaa vaihdetaan? Kastepiste säilyy samanan 19 asteena, joten suhteellinen kosteus nousee  72%:sta 84%:iin. Homehtumisvaara nousee tuosta aika rajusti.

Lisäksi aina kannattaa muistaa, että jos 19 asteen kastepisteisen ilman viilentään 19 asteiseksi, suhteellinen kosteus nousee 100%:iin ja kaikille pinnoille tiivistyy kosteutta. Tuo pilaa puurakenteet melkoisen nopeasti ja peruuttamattomasti.

Milloin siis kannattaa pistää ikkuna auki, kun ulkoilman olosuhteet parantaisivat sisäilmaa ja milloin taas huonontavat? Milloin kannattaa pistää ilmastointi päälle ja milloin vain kosteuden poisto? Näihin kysymyksiin voisi antaa vastaukset sopivat kännykkäsovellus. Tuollaista tällä hetkellä pohdiskelen.

Ideoita otetaan vastaan kiitollisuudella…

[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Kastepiste
[2] http://www.dpcalc.org/

Rämistäjät haluavat nostaa lämmitysöljyn hintaa

Kuva: Wikipedia (Public domain)

Talouselämä-lehti on uutisoinut lämpöpumppuyhdistyksen tiedotteen. [1]

Eipä siinä mitään. Lämpöpumput säästävät lämmityksessä niissä paikoissa mihin ne sopivat. Erityisen mukava niillä on jäähdytellä kesällä mihin muut lämmitysmuodot eivät veny.

Metsään kuitenkin mennään seuraavassa:

Hirvosen mielestä Ruotsi olisi hyvä esimerkki Suomelle. Ruotsi nosti lämmitysöljyn verot dieselin tasolle, ja lämpöpumppujen myynti räjähti.

”Suomessahan tällaista keskustelua ei ole edes uskallettu käydä. Miksiköhän?” Hirvonen kysyy.

Julistanpa siis keskustelun avatuksi.

Suomessa viimeiset kaksi vuotta sähkö on ollut jopa suorassa sähkölämmityksessä edullisempaa kuin polttoöljy. Olisi aika hullua odottaa, että jotain tapahtuu, jos lämmitysöljyn veroja vielä nostetaan.

Korkeasta hinnasta huolimatta polttoöljyä ei ole vaihdettu suoraan sähkölämmitykseen. ”Miksiköhän?”, Esa kysyy.

Huoltovarmuuden kannalta on aivan mahtavaa, että ihmisillä on puolen vuoden lämmitys varastossa. Suomalaiset puutalot homehtuvat helposti peruuttamattomasti pilalle. Paikat täynnä lastulevyä ja jäähtyvässä talossa on sataprosenttinen kosteus… Keski-Eurooppalaiset kivitalot ovat aivan eri juttu. Ne eivät eristä kunnolla, mutta eivät myöskään homehdu kerrasta pilalle.

On siis yhteiskunnan etu, että jotkut jäärät ylläpitävät öljylämmitystä, vaikka se onkin jo nyt kalliimpi kuin muut vaihtoehdot. Vastuulliset kansanisät voisivat jopa harkita lämmitysöljylle veroetua, etteivät kaikki vaihda siitä heti pois. Lämmitysöljyn toimitusinfrastruktuuri on saatava pidettyä hengissä.

Jos vaihtoehtoja etsitään, suora sähkölämmitys on käytännössä ilmainen investointi. Yhden kunnollisen lämpöpumpun hinnalla saa 10-20 sähköpatteria. Sähköpatterin jälkiasennus on se, että pistää töpselin seinään. Monella pienellä patterilla saadaan paljon tasaisempi lämpötila kuin parilla lämpöpumpulla. Tasainen lämpötila on erittäin olennainen energiansäästön kannalta, koska huonelämpötilaa voidaan pudottaa monta astetta ilman, että syntyy vedon tunnetta. Energiankulutus vähenee yli 5% / pudotettu aste.

Lämpöpumppujen kestosta ja huoltotarpeesta meillä ei ole vielä kunnollista käsitystä. Oma lämpöpumppuni rämisee pahasti ja ilmeisesti sille pitäisi tilata huolto – mutta kannattaisiko se saman tien uusia kokonaan reilun viiden vuoden iässä, kun huoltomiehen paikalle raahautuminen kuitenkin maksaa jo olennaisen osan pumpun hinnasta?

Minulla on epäilykseni siitä, maksavatko kaikki tällä hetkellä asennettavat pumput itseään ikinä takaisin.

Ilmalämpöpumput tarvitsevat eniten sähköä, kun ulkona on kylmä – eli sähköä tarvitaan muutenkin eniten. Suoralla sähkölämmityksellä sähkön tarve nousee lineaarisesti – kun ulko- ja sisälämmön ero nousee kaksinkertaiseksi, lämmityksen kuluttama sähkö nousee kaksinkertaiseksi. Ilmalämpöpumpuilla kulutus nousee enemmän kuin lineaarisesti: kovilla pakkasilla ne eivät toimi läheskään yhtä tehokkaasti kuin tavallisesti ja oikein kovilla pakkasilla olisi halvempi lämmittää suoralla sähkölämmityksellä.

Tämä tarkoittaa sitä, että lämpöpumpun käyttäjä tarvitsee kaikkein eniten sähköä juuri silloin, kun se on kaikkein kalleinta. Vastaavasti, kun öljylämmittäjä toteaa, että sähkön hinta nousee, hän vaihtaa sähkölämmityksestä öljylämmitykseen. Sähköverkon kuormitus putoaa juuri silloin, kun sen pitääkin.

Aivan täydellinen ratkaisu tämä sisäilman bakteereja pöllyttävä rämistinkään ei siis ole. Eikä ainakaan peruste nostaa lämmitysöljyn hintaa.

[1] http://www.talouselama.fi/uutiset/kova+vaite+lampopumput+vahentavat+paastoja+enemman+kuin+tuulivoima++ja+ilman+tukiaisia/a2202623

Kannattaisiko ilmastoinnin tuloilma johtaa maan alta?

Katselin urakalla parikymmentä Green Touch -ohjelmaa. Kyseessä on ranskalainen viherrakentamisohjelma, joita tulee AVA-kanavalta viidentoista minuutin täytepätkinä.(*)

Sarja on uskomattoman kevyt jopa verrattuna aikaisemmin toiselta kanavalta tulleeseen viherrakentamisohjelmaan – jonka nimen olen unohtanut. Paristakymmenestä katsomastani jaksosta jäi mieleen yksi (1) idea, jota voisi tutkia. Muut ovat epäkäytännöllisiä, käyttökelvottomia Suomessa tai muuten vain pelkkää lifestyle-hypetystä.

Tämä mahdollinen idea oli ranskalaista uusittua kaupunkitaloa esittelevässä jaksossa. Taloon tuleva sisäilma otettiin pihan peränurkassa olevasta pikkutornista ja se johdettiin taloon pihan alta tulevaa putkea pitkin.

Maan alta kulkiessaan sisäänottoilma muuttuu maan lämpöiseksi tai ainakin lähemmäksi sitä. Talvella ilma muuttuu lämpimämmäksi ja kesällä kylmemmäksi. Sisälämpötilan ylläpitäminen ihanteellisena muuttuu hiukan edullisemmaksi.

Toimisiko tuo Suomessa ja olisiko siinä ideaa?

Internetistä löytyi pitkäaikaiset maan lämpötilakeskiarvot yhdelle paikkakunnalle: Evon tutkimusasemalle, joka on noin Hämeenlinnan ja Lahden puolivälissä.[1] Maan kuukausilämmöt on kopioitu oheiseen kuvaajaan 50 ja 200 cm sysvyyksissä. Lisäksi Norjan meteorologian laitokselta on etsitty lähimmän sääaseman keskilämmöt (Jämsän Halli) [2] (turha etsiä Suomen veronmaksajien kustantamasta ilmatieteen palatsista).

Maan lämpötila 200 cm ja 50 cm syvyydessä ja ilman lämpötila.
Tiedot Evon tutkimusasemalta [1],

Näiden kuvaajien mukaan Etelä-Suomessa on neljä kuukautta, jolloin on selvästi lämmityskausi ja maa lämmittäisi ulkoilmaa. Näinä kuukausina ilman lämmittäminen maan sisässä kulkevassa putkessa selvästi kannattaa.

Kesällä kesä-, heinä- ja elokuussa ei yleensä tarvita lämmitystä ja helteellä maa viilentää mukavasti sisään tulevaa ilmaa. Tosin tarkkaan ottaen Suomessa noista kolmesta kuukaudesta puolikas kuuluu vielä lämmityskauteen ja nolla-asteinen sisään tuleva ilma voisi olla vielä kesäkuussa aika jäätävää.

Sitten on vielä viisi kuukautta, jolloin todennäköisesti ei kannattaisi käyttää maan alta tulevaa ilmaa. Kolme kuukautta ovat sellaisia, että Evon tapauksessa kahden metrin syvyydessä oleva putki lämmittäisi ilmaa toivotusti, mutta puolen metrin syvyydessä oleva jäähdyttää ei-toivotusti. Kaksi kuukautta, toukokuu ja syyskuu, ovat sellaisia, että kaikissa tapauksissa maa jäähdyttää ilmaa, vaikka se sitten joudutaan lämmittämään talossa sisällä.

Putken syvyyden pitäisi olla ainakin kaksi metriä, että toivottu lämpötila saavutetaan. Maan lämpötila on silloin 0 – 5 C. Matalammalla putkella on riski, että maa on neljännesvuoden enemmän ilmaa kylmempi, vaikka haluaisimme lämmittää.

Sitten ne huonot uutiset: kesällä maan alla oleva putki kerää kosteutta. Jos ilma on 25-asteista ja suhteellinen kosteus on 60%, ilmassa oleva vesi lirahtaa putkeen jo, jos ilma jäähtyy noin 17-asteiseksi. Putkeen kertyvä vesi on saatava tehokkaasti pois ja mikrobien kasvaminen on saatava estettyä. Tämä ei ehkä ole mahdollistakaan.

Tietokoneohjattu ratkaisu olisi se, että ilmaa imetään aina putken läpi niin lujaa, ettei ilma ehdi jäähtymään kastepisteeseen. Ylimääräinen ilma ohjataan suoraan takaisin ulkoilmaan. Tämä tietysti hukkaa energiaa.

Vielä kannattaa muistaa, että lämmön talteenottavan ilmastointilaitteen hyötysuhteen luvataan olevan niin hyvä, ettei sen kanssa ehkä pysty kilpailemaan tällaisella virityksellä.

Kyllä tuota jonkun pellepelottoman kannattaisi kokeilla. Ainakaan talvisaikaan ongelmia ei pitäisi olla. Tietysti kannattaa olla myös suoraan ilmasta oleva putki, jota voi vaihdella maan alla menevän putken kanssa. Ja putken pitää olla helposti pestävissä ja kuivattavissa.

[1] http://www.walled.org/~elsi/Kevon maan pintakerroksen lampotilat.doc
[2] http://www.yr.no/place/Finland/Southern_Finland/Iso_Evo/statistics.html

(*) Uusimmat löytyvät katsomo.fi:stä, mutta kyseessä oleva jakso ei ole siellä enää.