Vasaralamppuostoksille!

Vietin taas varhaisen ruska-ajan Lapissa ja siellä väkisin ajautuu ajattelemaan — hehkulamppukiellon järjettömyyttä.

Lapissa äärimmillään, mutta myös koko Suomessa kesällä on äärimmäisen valoisaa ja talvella äärimmäisen pimeää. Aina, kun on pimeää, myös lämmitetään. Esimerkiksi näin elo-syyskuun vaihteessa Lapissa on jo lähes pakkasasteita öisin — mutta aurinko laskee vasta lähempänä yhdeksää eli valoa vielä riittää. Lamppuja tarvitaan siis vain silloin, kun varnasti myös lämmitetään.

Energia ei katoa mihinkään. Kaikki lamppujen tarvitsema energia perimmiltään muuttuu lämmöksi. ”Huono” hehkulamppu tuottaa valoa vain pari prosenttia kuluttamastaan sähköstä. Kuitenkin kaikki loppu — ja myös suurin osa valostakin — muttuu loppujen lopuksi lämmöksi talon sisällä. Lamppu on siis sähkölämmitin, jonka lämmöstä osa käy hetken valona. Sellaisena se on siis pelkkää sähkölämmitintä järkevämpi laite.

Suora sähkölämmitys taas on järkivalinta. Nykytilanteessa sähkö on edullimpia lämmitysenergian lähteitä. Se tuotetaan tehokkaissa suurissa yksiköissä, sitä saadaan tuotettua kulloinkin edullisimmista ympäristöystävällisistä lähteistä — vesi, tuuli, hake — energian häviö toimituksissa koteihin on kohtuullinen, ja kodeissa se saadaan helposti toimitettua täsmälleen sinne, missä lämmitystä kulloinkin tarvitaan helppojen ja halpojen sähkötermostaattien ohjaamina. Sähkö on ollut tänä vuonna yksi halvimmista — jos ei jopa halvin lämmitysenergian lähde, jopa jos mukaan lasketaan kaukolämpö ja maakaasu, joiden investointikustannukset ovat paljon korkeammat.

Koska suora sähkölämmitys on järkevä lämmitysvaihtoehto, valoa tarvitaan vain lämmityskautena, ja hehkulamppu on lämmitystäkin järkevämpi lämmitin, koska se tuottaa sivutuotteena valoa — hehkulamppu on erittäin energiaystävällinen laite. Mikä oli todistettava.

Australiaa käytettiin esimerkkimaana EU-direktiiviä sorvatessa. Hehkulamput on Australiassa kielletty, koska ne kuluttavat Australiassa energiaa. Australian kylmin paikka on Tasmanian saaren eteläkärjessä oleva Hobart. Eurooppaan sijoitettuna Hobart on hieman Rooman yläpuolella (*), ja koko Australia on sitä lähempänä päiväntasaajaa. Kooltaan ja sijainniltaan Australiaa voi verrata Saharaan. Australialla ei valitettavasti ole mitään opetettavaa Suomelle energiakysymyksissä.

Turun Sanomat otti mielenkiintoisessa artikkelissa esille sen, että hehkulamppuja saa yhä, jos osaa kysyä. Rautakaupoista saa ”vasaralamppuja”, jotka ovat tärinää kestäviä hehkulamppuja. Samoin joistakin kaupoista saa ”saunalamppuja”, jotka ovat myös tavallisia hehkulamppuja. Energiansäästölamput eivät kestä kuumuutta, joten tarvitaan tällaisia ”erikoislamppuja”. Varmasti nämä erikoislamputkin ovat käytössä halvempia kuin energiansäästölamput, ja niiden elinkaaritarkastelukin kestää paremmin päivänvaloa.

Turun Sanomien artikkeli loppuu näin: ”Jos Suomen runsaat 46 miljoonaa hehkulamppua korvataan energiaa säästävämmillä malleilla, valaistukseen tarvittavaa sähköä kuluu vain viidennes entisestä.”
Pitää paikkansa, mutta ei siltikään pidä… Sähköä kuluu vain viidennes, mutta sitten sivutuotteena syntynyt lämpöenergia pitää korvata jollakin, joka voi olla hyvinkin ympäristöepäystävällisempi, tehottomampi ja kalliimpi ratkaisu. Suomessa ei pidä kutsua sähkönsäästölamppuja energiansäästölampuiksi.

Aiemmat tämän suuntaiset kirjoitukseni ovat aiheuttaneet kommentteja, että hehkulamput ovat väärässä paikassa, joten niiden energiaa ei saada talteen. Tämä ei pidä paikkaansa. Kotia voidaan pitää suljettuna laatikkona, jossa kaikki sisääntuleva energia pysyy sisällä, kunnes tulee ulos. Valaistuksen energia ei mene merkittävässä määrin valona ikkunasta ulos eikä se myöskään katoa maagisesti katosta, vaikka lamput olisivatkin katon rajassa. TKK:n tutkimus vahvistaa, että kaikki hehkulampun lämpö tulee hyödynnettyä. Tätä käsiteltiin aiemmassa kirjoituksessa, jonka kommenteissa olevan aiheeseen liittyvän lisäyksen kopioin tämän kirjotuksen liitteksi.

(*) 42° 52′ 50″, tarkemmin esim. Viterbo.

TS: Hehkulamppuja saa yhä – nyt vain eri nimillä
TS: Säännöksiä kierretään, koska hehkulamppuja tarvitaan
Talouselämä: TS: Etsitkö kiellettyjä hehkulamppuja? Löydät niitä, jos kysyt näin

Liite: Hehkulampun energia menee lämmitykseen

(kommenttinin aiemman kirjoitukseni kommenttiin)

TKK:n sähköosaston professori Matti Lehtonen lupasi tehdä aiheesta tutkimuksen. Tutkimuksesta puhutaan Helsingin sanomissa vuonna 2009:

HS: Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästöjä

Hän sanoo: ”Hehkulamppujen lämmön merkityksestä on väitelty pitkään tutkijoiden keskuudessa. Moni on ajattelut, ettei lamppujen lämpö ole ratkaisevaa. TKK:n tutkimuksen mukaan käytännössä kaikki hehkulamppujen lämpö tulee hyödynnettyä.”

Samaa aihetta käsitteli MOT-ohjelma samana vuonna:

http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/mot_hehkulampun_hautajaiset/kasikirjoitus

Ilmeisesti tutkimus on osa tutkimusohjelmaa, joka on julkaistu viime kesänä:

http://www.aalto.fi/fi/current/news/view/2011-05-05/


Tutkimusohjelman yhteenvetotaulukossa lukee: ”Vaihdetaan hehkulamput energiansäästölamppuihin – Sähkön säästö oli 13,62 – 17,06 % sähkön kokonaiskulutuksesta *muussa kuin
sähkölämmitystaloudessa*”. Eli se mitä tuosta negaationa voidaan päätellä on, että hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin ei vaikuta sähkölämmitystaloudessa.

Fysiikan kannalta talo on suljettu laatikko, johon sisään- ja ulosmenevät energiat ovat (pitkällä tähtäimellä) täsmälleen saman suuruisia. Olisi aika yllättävää, että olisi olennaisesti eri asia, onko lämmönlähde infrapunasäteilin katossa (=hehkulamppu) tai ikkunan alla oleva patteri.

Jos lamput esim. pattereihin verrattuna nostaisivat katon lämpötilaa asteen enemmän tavallisiin pattereihin verrattuna, niin silloin katon lämpöhukka nousisi 5% (hyvä yleissääntö: yksi aste on 5%; olen laskenut itse tämän Motivan väitteen oikeaksi). Tällöin kuitenkin ikkunan alla olevien pattereita pitkin kulkeva ilma hidastuisi, ja jos ikkunan lämpötila laskee tämän seurauksena hiukankin, tuo 5% on helppo saada takaisin. Kattoja on vain yksi, mutta seiniä on neljä.

Varsinainen tutkimus (diplomityö) asiasta löytyy:

http://www.ece.hut.fi/enete/Masters%20thesis-MDegefa.pdf

Ja sen sivulta 30:

”the expected savings of CFLs in the case of direct electric heated households was marginalized by possibly the heating effect of ILBs”

Tutkimuksessa ei havaittu, että energiansäästölamput olisivat vähentäneet sähkölämmitystalon energiankulutusta.

Mielestäni ”suljetun laatikon” malli on ainoa perusteltu kunnes toisin todistetaan.

Kannattaisiko ilmastoinnin tuloilma johtaa maan alta?

Katselin urakalla parikymmentä Green Touch -ohjelmaa. Kyseessä on ranskalainen viherrakentamisohjelma, joita tulee AVA-kanavalta viidentoista minuutin täytepätkinä.(*)

Sarja on uskomattoman kevyt jopa verrattuna aikaisemmin toiselta kanavalta tulleeseen viherrakentamisohjelmaan – jonka nimen olen unohtanut. Paristakymmenestä katsomastani jaksosta jäi mieleen yksi (1) idea, jota voisi tutkia. Muut ovat epäkäytännöllisiä, käyttökelvottomia Suomessa tai muuten vain pelkkää lifestyle-hypetystä.

Tämä mahdollinen idea oli ranskalaista uusittua kaupunkitaloa esittelevässä jaksossa. Taloon tuleva sisäilma otettiin pihan peränurkassa olevasta pikkutornista ja se johdettiin taloon pihan alta tulevaa putkea pitkin.

Maan alta kulkiessaan sisäänottoilma muuttuu maan lämpöiseksi tai ainakin lähemmäksi sitä. Talvella ilma muuttuu lämpimämmäksi ja kesällä kylmemmäksi. Sisälämpötilan ylläpitäminen ihanteellisena muuttuu hiukan edullisemmaksi.

Toimisiko tuo Suomessa ja olisiko siinä ideaa?

Internetistä löytyi pitkäaikaiset maan lämpötilakeskiarvot yhdelle paikkakunnalle: Evon tutkimusasemalle, joka on noin Hämeenlinnan ja Lahden puolivälissä.[1] Maan kuukausilämmöt on kopioitu oheiseen kuvaajaan 50 ja 200 cm sysvyyksissä. Lisäksi Norjan meteorologian laitokselta on etsitty lähimmän sääaseman keskilämmöt (Jämsän Halli) [2] (turha etsiä Suomen veronmaksajien kustantamasta ilmatieteen palatsista).

Maan lämpötila 200 cm ja 50 cm syvyydessä ja ilman lämpötila.
Tiedot Evon tutkimusasemalta [1],

Näiden kuvaajien mukaan Etelä-Suomessa on neljä kuukautta, jolloin on selvästi lämmityskausi ja maa lämmittäisi ulkoilmaa. Näinä kuukausina ilman lämmittäminen maan sisässä kulkevassa putkessa selvästi kannattaa.

Kesällä kesä-, heinä- ja elokuussa ei yleensä tarvita lämmitystä ja helteellä maa viilentää mukavasti sisään tulevaa ilmaa. Tosin tarkkaan ottaen Suomessa noista kolmesta kuukaudesta puolikas kuuluu vielä lämmityskauteen ja nolla-asteinen sisään tuleva ilma voisi olla vielä kesäkuussa aika jäätävää.

Sitten on vielä viisi kuukautta, jolloin todennäköisesti ei kannattaisi käyttää maan alta tulevaa ilmaa. Kolme kuukautta ovat sellaisia, että Evon tapauksessa kahden metrin syvyydessä oleva putki lämmittäisi ilmaa toivotusti, mutta puolen metrin syvyydessä oleva jäähdyttää ei-toivotusti. Kaksi kuukautta, toukokuu ja syyskuu, ovat sellaisia, että kaikissa tapauksissa maa jäähdyttää ilmaa, vaikka se sitten joudutaan lämmittämään talossa sisällä.

Putken syvyyden pitäisi olla ainakin kaksi metriä, että toivottu lämpötila saavutetaan. Maan lämpötila on silloin 0 – 5 C. Matalammalla putkella on riski, että maa on neljännesvuoden enemmän ilmaa kylmempi, vaikka haluaisimme lämmittää.

Sitten ne huonot uutiset: kesällä maan alla oleva putki kerää kosteutta. Jos ilma on 25-asteista ja suhteellinen kosteus on 60%, ilmassa oleva vesi lirahtaa putkeen jo, jos ilma jäähtyy noin 17-asteiseksi. Putkeen kertyvä vesi on saatava tehokkaasti pois ja mikrobien kasvaminen on saatava estettyä. Tämä ei ehkä ole mahdollistakaan.

Tietokoneohjattu ratkaisu olisi se, että ilmaa imetään aina putken läpi niin lujaa, ettei ilma ehdi jäähtymään kastepisteeseen. Ylimääräinen ilma ohjataan suoraan takaisin ulkoilmaan. Tämä tietysti hukkaa energiaa.

Vielä kannattaa muistaa, että lämmön talteenottavan ilmastointilaitteen hyötysuhteen luvataan olevan niin hyvä, ettei sen kanssa ehkä pysty kilpailemaan tällaisella virityksellä.

Kyllä tuota jonkun pellepelottoman kannattaisi kokeilla. Ainakaan talvisaikaan ongelmia ei pitäisi olla. Tietysti kannattaa olla myös suoraan ilmasta oleva putki, jota voi vaihdella maan alla menevän putken kanssa. Ja putken pitää olla helposti pestävissä ja kuivattavissa.

[1] http://www.walled.org/~elsi/Kevon maan pintakerroksen lampotilat.doc
[2] http://www.yr.no/place/Finland/Southern_Finland/Iso_Evo/statistics.html

(*) Uusimmat löytyvät katsomo.fi:stä, mutta kyseessä oleva jakso ei ole siellä enää.

Pistoolilämpömittari – joka kodin välttämätön peruslaite

Pistoolilämpömittari on melkoisen näppärä kapistus.

Minulla on ollut pistoolilämpömittari viitisen vuotta ja olen sen aikoinaan ostanut Clas Ohlssonilta noin viidellä kympillä. Oma laitteeni on hieman erilainen (tyylikkäämpi) kuin tällä hetkellä kaupasta saatavat laitteet, mutta kyseessä lienee aivan vertailukelpoinen laite. Pistoolilämpömittari on osoittautunut yllättävän hyödylliseksi laitteeksi.

Kyseessä on siis pistoolin näköinen laite, joka näyttää liipaisinta painamalla lämpötilan kohteessa. Esimerkiksi neljän metrin päästä se kertoo 50 sentin ympyrän kokoisen alan keskimääräisen lämpötilan. Laitteessa on lasertähtäin, joten mitattavaa kohtaa ei tarvitse arvuutella. Tarkkuuden luvataan olevan ±2 °C, mutta käytännössä se mielestäni on parempi eli näyttölukeman puolen asteen tarkkuuteen voi melko hyvin luottaa.

Ykköskäyttökohde on sisälämmön tarkastaminen. Vedon poiston kannalta on tärkeää, että jokaisessa huoneessa on täsmälleen sama lämpötila, ja että saman huoneen patterit ovat täsmälleen samassa lämmössä. Oikein säädetty patterihan tuntuu käteen aina kylmältä, joten ilman mittaria patterien säätöä ei kannata tehdä.

Toinen käyttötarkoitus on keittiössä. Milloin maito on 80 asteista? Milloin sokeri on 118 asteista? Milloin paistinpannu on täsmälleen oikean lämpöinen täydellisen pihvin tekemiseen? Näistä kaikista tehtävistä pistoolilämpömittari on selvinnyt täydellä kunnialla viimeisen viiden vuoden aikana tarvitsematta sotkea liuokseen upotettavien lämpömittarien kanssa.

On kuitenkin muutama tehtävä, mistä pistoolilämpömittari ei ole selvinnyt. Jos yrittää pakkasella ulkopuolelta mitata talon mahdollisia vuotokohtia, mittari on näyttänyt aivan satunnaisia lukemia. Mittari pystyy mittaamaan -20 asteeseen asti, mutta itse pistoolin pitää olla lämpimässä, jotta mittaustulokset ovat luotettavia. Toinen ongelma ovat jotkut materiaalit. Kiiltävä metalli saattaa antaa parilla asteella eroavia tuloksia kuin viereinen mattamaalattu seinä. Tästä varoitetaan käyttöohjeessa ja joillekin materiaaleille annetaan korjauskertoimia. Käytännössä tarkkuus näissäkin tapauksissa on ollut riittävä ilman käyttöohjeen plaraustakin. Ikkunan läpi mittausta ei voi tehdä, vaan tuloksena on ikkunan lämpötila.

Viidessä vuodessa laite on kuluttanut yhden yhdeksän voltin pariston.

Ohessa linkit Clas Ohlssonilta saataviin pariin malliin ja E-villestä Hong Kongista lähetettävään huomattavasti halvemmalla saatavaan malliin. En ole näistä mittareista mitään kokeillut, mutta uskoisin, että ne ovat melko identtisiä omaani verrattuna. E-Villeäkin olen käyttänyt ja tavara tullut aivan asiallisesti perille.

Clas Ohlsson: Infrapunalämpömittari 1
Clas Ohlsson: Infrapunalämpömittari 2
E-ville: Infrapunalämpömittari

Jokakodin lämpöpumppu viemällä pakastimesta jäätä ulos

Lapset jäähdyttivät limonadipulloa pakastimessa ja sinnehän se unohtui. Pullo sulaa nyt jääkaapissa monta päivää ja voi hyvinkin räjähtää. Vai kannattaisiko pullo viedä ulos?

Mutta tästä tulikin mieleeni, voisiko ulkoa hakea viisiasteitta vettä räystään alta, pistää sen litran pulloon ja pakastimeen.(*) Sittenhän talo lämpenee, kun jään vie takaisin ulos? Voisiko taloa lämmittää tuolla tavalla? Jokakodin lämpöpumppu!

Pakastinhan on sähkölämmitystalossa yksinkertaisesti lämpöpatteri. Kaiken sisältä ulos pumppaamansa energian se luovuttaa sisäilmaan ja myös tässä työssä tarvittava energia luovutetaan sisäilmaan. Sähkön hinnan ollessa edullisempi kuin useimpien muiden lämmitysmuotojen – erityisesti öljyn – öljylämmitystalo säästää rahaa käyttämällä pakastinta mahdollisimman paljon kahta ja puolta kesäkuukautta lukuunottamatta.

Pakastimen käyttö on siis ilmaista ja ekologista jos kulumista ei lasketa.

Litra viisiasteista räystäsvettä luovuttaa -20-asteisessa pakastimessa ensin viisi astetta veteen varastoitua energiaa, sitten jäätymisessä vapautuvan energian ja vielä 20 astetta jäähän varastoitua energiaa. Kaikki energia vapautuu siis huoneilmaan. Kilojouleina (joule=wattisekunti) kilosta vettä vapautu energiaa:

vesi: 5 * 4,2 kJ = 21 kJ
jäätyminen: 333 kJ
jää: 20 * 2,1 kJ = 42 kJ

Eli yhteensä 396 kJ eli 0,11 kWh. Melkein kaikki energia vapautuu jäätymisestä.

Kun vesi palautetaan jäänä ulos, sisään on jäänyt 0,11 kWh lämpöä eli noin yhdellä sentillä energiaa.

Jatkuvatoiminen pakastin, joka pursottaisi 10 kiloa sadevedestä tehtyä jäätä tunnissa suoraan seinästä ulos olisi (**) 1,1 kilowatin ilmainen lämmitin. Rahaa tuo säästäisi kymmenen senttiä tunnissa, 2,40 euroa päivässä, melkein 300 euroa 9,5 lämmityskuukauden aikana. Tosin, kun talvella jouduttaisiin enemmäkseen käyttämään vesijohtovettä, vuodessa tarvittu 68 kuutiota vettä maksaa lähes yhtä paljon. Ja tuo 68 kuution jääkasa voisi olla myös näkemisen arvoinen (4,1m x 4,1m x 4,1m).

Hupaisa laskutoimitus, mutta tähän kiteytyy monta asiaa, jotka nopeasti ajattelisi päinvastoin.

(*) sama vaikutus tietysti on myös viisiasteisella kraanavedellä
(**) käyttämänsä energian eli koneiston sisäilmaan tuttaman lämmön lisäksi

Pientalon lämmitysvaihtoehdot – suhteelliset hinnat

Laskin suuntaa-antavasti tämän hetkisen pientalon lämmityksen vaihtoehtojen hinnat.

Joidenkin tuotteiden hinnat vaihtelevat suuresti, eikä vertailua voi ottaa täysin kirjaimellisesti tuntematta taustaoletuksia (esim. hyötysuhteet). En niitä kuitenkaan käsittele taustaoletuksia kuin lyhyesti ja palaan asiaan myöhemmin, kun päivitän tietoja.

Mittarit ovat siten, että polttoöljyn hinta on 100% ja se on suoraan ylös mittarissa.

Koivupuun hinta perustuu pääkaupunkiseudulla ostettuihin valmiisiin klapeihin 65 euroa / irtokuutiometri. Omalla aktiivisuudella voi pärjätä paljon halvemmalla hinnalla.

Kallein eli nestekaasu on laskettu pullossa myytävän nestekaasun mukaan, 3 euroa kilo, joten se on tarkoitettu käytettävissä lähinnä esim. liedessä, grillissä tai asuntovaunussa. Se ei siis kilpaile aivan samassa sarjassa muiden kanssa.

Lämpöpumpun hyötysuhteeksi on oletettu 2, joten sen lämmityksen hinta on suoraan päiväsähkö jaettuna kahdella.

Pelletin hinta 25 c/kg on otettu polttoaine.net:stä, mutta halpahalleista saa esim. puubrikettejä samaan hintaan.

Kaukolämmön hinta on koko maan kaukolämmöntuottajien painottamaton keskiarvo.

Oranssi alue on yösähköstä polttoöljyyn eli tavallisimmat pientalon lämmitysvaihtoehdot.

Earth Hour -spesiaali

Kuva: Flickr Caveman Chuck Coker (CC BY)

Lauantain Earth Hour -tempauksen vuoksi tutkitaanpa jälleen kerran, mitä hyötyä on lamppujen sammuttamisesta Suomessa maaliskuussa. Earth hour on siis lauantaina 31.3.2012 kello 20.30–21.30.

Suomessa lämmityksen lasketaan alkavan, kun ulkolämpötila laskee alle seitsemääntoista asteeseen. Silloin normaalissa talossa sisälämpötila laskee alle 21 asteen ilman lämmitystä.[1] Weather Underground -palvelun mukaan marraskuun viimeisen päivän lämpöennätys Helsingissä on ollut +10 astetta (vuonna 2008). Eli toisin sanoen, Helsingissä ei ole ikinä ollut maaliskuun viimeistä päivää, jolloin lämmitystä ei olisi tarvittu. Eipä sellaista voi siis sanoa olleen koko Suomessakaan.(*)

Silloin, kun taloa lämmitetään, energiankäytön suhteen on aivan sama tuleeko lämmitys sähkölampuista tai esim. kaukolämmöstä.

Fysiikassa vallitsee energian häviämättömyyden laki. Taloon tulee sisään täsmälleen sama määrä energiaa kuin talosta tulee uloskin. Energiaa tulee taloon sisään:

  • lämmityksestä,
  • sähkölaitteissa käytetystä sähköstä,
  • ihmisten ja eläinten tuottamasta lämmöstä,
  • ikkunoista sisään paistavasta auringosta
  • (ja johtumalla, jos ulkona on lämpimämpi kuin sisällä).

Ulos taas menee energiaa:

  • seinien läpi siirtyvänä lämpönä,
  • ilmastoinnin ilman mukana olevana lämpönä,
  • lämpimän käyttöveden mennessä viemäriin,
  • (mitättömän vähän) valona, joka paistaa ikkunoista ulos.
Talossa käytetty sähkö muuntuu siis joksikin edellisistä. Sisään ja ulos menevän energian määrä on pitkällä tähtäimellä sama.

Mikäli talossa on edes kohtuulliset termostaatit, kaikki talon sisällä sähkölaitteiden kuluttama sähkö muuttuu lämmöksi, joka identtisesti vähentää lämmitysenergian tarvetta.

Voimme vähentää sähkönkäyttöä sammuttamalla lamput, mutta energiankulutus säilyy aivan samana.

Erotukseksi pelkkään lämmitykseen käytetystä energiasta, laitteiden käyttämä sähköenergia tekee yleensä jotain hyödyllistä ennen kuin muuttuu lämmöksi. Siksi sähkölaitteiden sähköenergia on useimmiten ympäristöystävällisempi tapa lämmittää taloja kuin pelkkään lämmitykseen käytetty energia.

Yksi argumentti, jota voi käyttää sähkölamppuja vastaan on se, että muut lämmitysmuodot ovat ympäristöystävällisempiä tai taloudellisempia kuin sähkölämmitys. Tämä ei tällä hetkellä pidä paikkaansa. Kaikkia energiamuotoja säädellään raskaalla verotuksella, joten meillä on oikeus olettaa, että halvin energia on se, jonka valtio on kokonaistaloudellisella harkinnallaan todennut meille parhaaksi. Siksi ympäristöystävällisyyden harkinnaksi riittää energiamuotojen hintojen keskinäinen vertailu.

Öljylämmitys on tällä hetkellä noin 30% kalliimpaa kuin sähkölämmitys (12,5 c/kWh vs. 9,6 c/kWh). Öljylämmitystalossa jokainen sähkölampun kuluttama euro säästää 1,30 euron öljylaskun. Ja sähkölämmitys on aivan varmasti ympäristöä säästävämpää kuin öljylämmitys.

Kaukolämpötalossa vertailu on hieman tiukempi. Energiateollisuuden tilastojen mukaan kaukolämmön keskihinta Suomessa oli vuoden alussa (1.1.2012) tyypilliselle pientalolle 8,6 c/kWh. Öljyn hinta on noussut tuon jälkeen noin 15%, joten todennäköisesti tuo on noussut. Eli teoriassa kaukolämpö on kymmenen prosenttia halvempi kuin suora sähkölämmitys (9,6 c/kWh). On kuitenkin useita paikkakuntia, joissa kaukolämpö on pientalolle suoraan kalliimpi kuin sähkölämmitys: Hausjärvi, Inkoo, Siuntio, Upinniemi, Veikkola, Nokia, Inari, Saariselkä, Karjaa, Suomu, Karkkila, Sipoo, Keuruu, Lempäälä, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Lammi, Laukaa, Tervakoski, Tikkakoski, Toijala, Turenki, Uurainen, Lohja, Mäntsälä, Oulunsalo, Lumijoki, Kristiinankaupunki, Reposaari, Ylläs, Sastamala, Hartola, Kaarina, Naantali, Hammaslahti, Mynämäki, Reijola, Rääkkylä ja Sotkamo. Kaukolämmön liittymismaksut ovat kovat ja sen tarvitsema lämmönvaihdin on yllättävän kallis kapistus ja se on uusittava 15-20 vuoden välein. Lisäksi yösähkö on hinnaltaan noin senttiä päiväsähköä halvempaa, joten yösähkö on täsmälleen saman hintaista kuin keskimääräinen kaukolämpö.

Kaukolämpöargumenttikaan sähkövalojen sammuttamiselle ei ole kovin vahva. Kulut sähkölamppulämmitykselle ja kaukolämmölle ovat 10% tarkkuudella samat eikä aina kaukolämmön eduksi.

Lämpöpumpputalossa (ilma-ilma) sähkön suora hinta lämmityksessä on lämpöpumpun hyötysuhteen verran suoraa sähkölämmitystä halvempi. Hintaa kuitenkin tasaa laitteiston pienempi käyttöikä. Kokemusta näistä laitteista on vielä sen verran niukasti, etten tee sen tarkempia laskelmia. Vaikka lämpöpumppu säästäisikin puolet sähkön hinnasta verrattuna sähkölampun lämmitykseen, on muistettava, että sähkölamppu tekee tuolla puolikkaalla hyödyllistä työtä: mahdollistaa normaalin elämisen kaamoksessa ja yössä, mahdollistaa lukemisen, tuo tunnelmaa ja estää masennusta. Kuinka paljon olet tuosta valmis maksamaan?

Valittu Earth Hour lauantaina kello 20.30 – 21.30 ei ole kovin mielekäs. Lauantain sähkön hinta on tässä kuussa ollut yli 30% halvempi kuin arkihinta. Valittu aika on vuorokauden kulutukseen nähden melko keskihintainen: lauantain sähkökiukaat on jo sammutettu eikä lämmitys yötä varten ole vielä täysillä. Sähkölämmitteiselle kotitaloudelle maaliskuun lauantai-illan normikulutus on noin kaksinkertainen vuoden keskiarvotuntiin. Ei-sähkölämmitteiselle kotitaloudelle sähkökiukaat nostavat normikulutuksen 18.00 – 20.00 melkein kolminkertaiseksi ei-sähkölämmitteisen talon vuoden keskiarvotuntiin nähden, mutta kello 20 jälkeen tämä vaikutus on jo melkein poissa. Tänä vuonna oletettavasti tuon kellonajan sähkön pörssihinta tulee olemaan vain noin 2,5 c/kWh (kuluttajahinta 8,2 c/kWh) eli yli senttiä alempi kuin kuukauden keskimääräisen tunnin pörssihinta.

Ulkovalojen sammutus on energiataloudellisesti järkevää. Se on melkein ainoa tapaus, jossa sähkönsäästö on myös energiansäästöä. Tosin muistan lukeneeni tutkimuksista, joiden mukaan lisääntyneiden liikenneonnettomuuksien ja ryöstöjen takia ulkovalojen sammutuksen hyödyt ovat kansantaloudellisesti olemattomia. Kaksi vuotta sitten Earth Hour -tapahtuman vuoksi Uudessakaupungissa kuoli yksi moottoripyöräilijä.[4]

Valojen sammutusta voi pitää mukavana yhteisöllisen uskonnon harjoituksen ilmentymänä. Vähän samaan tapaan kuin itsenäisyyspäivän kynttilät ikkunanlaudalla. Hyvästä karnevaalista turha tiukkapipoisuus kannattaa unohtaa eikä muutama uhrikaan paljoa haittaa. Sääli vain, että tapahtuman varjolla levitetään myös fysiikan totuuksien vastaista propagandaa.[2]

[1] Astepäiväluku ja lämmitystarveluku (Etelä-Suomen prosessisysteemi Oy)
[2] Helsingin uutiset: Earth hour näkyy katukuvassa
[3] Energiateollisuus: Kaukolämmön hinnat tyyppitaloissa eri paikkakunnilla
[4] US: Valot sammuivat – mies kuoli

(*) Mistään ei selviä, kuinka pitkältä ajalta Weather underground -palvelun historiatiedot ovat ja ehkä Ahvenanmaalla on voinut olla lämpöisempää – en tarkastanut. Mutta keskitytään 99%:iin Suomesta.

PS. Osa artikkelista on ilmestynyt jo aiemmissa blogiartikkeleissa.