Ilmastoyleistyksiä

Ihmisten aivot ovat jännittävä yleistyskone.

Yleistykset tapahtuivat jo aistitasolla. Jos menet suihkuun ja ajattelet puhelimen voivan soida – puhelin alkaa maagisesti soida. Paitsi kun suljet suihkun, puhelin ei soinutkaan. Suihkun valkoisessa kohinassa on kaikki mahdolliset äänet – myös puhelimen ääni. Jos ohjelmoit korvasi kuulemaan puhelimen äänen, korvasi poimivat tuon äänen valkoisesta kohinasta vaikka ääntä ei oikeasti olisikaan.

Psykologit käyttävät testiä, jossa koehenkilöä pyydetään selvittämään haastattelijan salaisuus kyllä/ei-kysymyksillä. Psykologi sitten vastaa satunnaisesti kyllä tai ei – kaikki, mitä koehenkilö olettaa tulee vain hänen omasta päästään – moraalistaan, kokemuksistaan, asenteistaan. Ystäväni teki kerran muutamia pörssikurssin näköisiä aikasarjoja. Hän kyseli sijoittamista harrastavilta tutuiltaan selityksiä kuvan mukaiselle pörssikurssien käyttäytymiselle. Selitykset olivat pitkiä ja perusteellisia. Ainoa vain, että lähdeaineisto olikin aidosti satunnaista. Näemme satunnaisuudessa sen, minkä haluamme nähdä moraalimme, kokemustemme ja asenteidemme perusteella.

Ihminen tekee aina käytettävistä olevista faktoista yksinkertaisimman mallin ja käyttää sitä havainnoidessaan ympäristöään. Joskus tämä on vaarallista. Kun Tsernobylissä tuli poikkeustilanne, operaattorit käyttivät käsitystään prosessista, eivät vieressä ollutta käsikirjaa. Tsernobyl räjähti.

Joitakin asioita olemme oppineet pitämään ”tieteellisinä”, sellaisina, jotka ovat tosia ihmisestä ja tilanteesta riippumatta. Tieteellistä tietoa on kuitenkin aika vaikeaa määritellä. Voimme lähinnä asettaa kriteerejä tieteelliselle mallille: sen pitää olla julkisesti testattavissa ja se on heti korjattava, jos se osoittautuu vääräksi (itsekorjaavuus ja edistyvyys). Lisäksi tieteellistä tietoa ylläpitää autonominen tiedeyhteisö, joka ei saa ottaa päätöksissää huomioon esim. poliittisia, uskonnollisia tai moraalisia seikkoja. [Haaparanta, Niiniluoto: Johdatus tieteelliseen ajatteluun]

Vuonna 325 kokoontui 318 aikakauden älykkäintä ja kokeneinta ihmistä yhteen tekemään tärkeitä päätöksiä. Siitä huolimatta Nikean kirkolliskokouksen päätöstä julistaa Jeesus jumalaksi (tavallaan… sopivana kompromissina) ei voi pitää kovin tieteellisenä.

Kansainvälisen ilmastopaneelin julistusta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ei voi pitää kovin tieteellisenä. Se ei perustu julkiseen tietoon, ilmastonmuutos ei ole testattavissa, ja ilmastosta kerättävää dataa voidaan pitää parhaassakin tapauksessa niin satunnaisena, että sillä voidaan selittää mikä tahansa teoria, minkä ihminen on ennalta itselleen valinnut.

Niin kuin sijoitusrahastotkin joutuvat varoittamaan, historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Vaikka meillä olisi täydellinen malli siitä, miten maapallo on käyttäytynyt menneisyydessä, kaikki voi muuttua jo huomenna. Me emme voi testata teoriaamme missään muussa maapallossa muuttamalla lähtöparametreja hieman toisenlaisiksi.

Tieteellisen teorian pitää olla julkinen ja testattavissa ja riippumaton moraalisesta mielipiteestä.

En ole tippaakaan asiantuntija ilmastotieteessä, mutta olen muutamaan kertaan yrittänyt etsiä datasarjoja, joita voisin aivan itse hiukan vilkaista muodostaakseni oman käsitykseni ilmastonmuutoksesta. Näitä ei ole. Aivan yksinkertaisimmatkin ilmastotilastot ovat vain tutkijoiden omassa käytössä tai maksullisia.

Optimistisena huomasin artikkelin [1], jossa kerrotaan, että Ison-Britannian ilmatieteen laitos on päivittänyt HadCRUT-tietokannan datasarjat. Valitettavasti vain ei noitakaan datasarjoja löydy mistään. Kyseessä on siis vain läjä testaamattomissa olevia mahdollisesti moraalisesti värittyneitä väitteitä, joita tarpeeksi iso kirkolliskokous tukee.

Pienellä lisähaulla selviää, että HadCRUT-tietokanta aiotaan julkaista, mutta ei vielä. Tähän on helppo tarttua kritiikillä [2][3], johon allekirjoittanutkin yhtyy. Aineistosta on tehty lehdistöä varten valmiit johtopäätökset, joita ei välttämättä aineistoon tutustumalla voi yhtyä. Esimerkiksi väite lämpenemisestä perustuu aineistoon vuoteen 2010 asti, jolloin kylmä vuosi 2011 – jonka tiedot on varmasti jo käytettävissä – voidaan unohtaa.[3] Näin saadaan mukavasti nousevia lämpötiloja. Lehdistömateriaalissa on myös kiva sanoa, että 2010 oli kaikkein lämpimin vuosi. Kuitenkin millä tahansa tieteellisellä tarkkuudella 1998 ja 2005 olivat yhtä lämpimiä.[3] Kaiken kaikkiaan HadCRUT4-tietokanta osoittaa pienempää lämpenemistä kuin aikaisempi HadCRUT3-tietokanta.[3]

Väitän, että ilmastonmuutoksen tieteelliseksi todistamiseksi on todistettava sekä se, että ilmasto lämpenee että se, että ilmaston lämpeneminen on ihmisen aiheuttama. Tämän todistamiseksi on kaiken keskustelussa käytetyn ilmastodatan oltava kenen tahansa saatavissa. Ja tuosta ilmastodatasta on löydyttävä tilastollisesti merkittävä (p<0,05) todistus ilmaston lämpenemisestä verrattuna hypoteesiin, ettei maapallo lämpene. Ja sen lisäksi meillä on oltava malli siitä, miksi se on ihmisen aiheuttamaa, ja tuon mallin pitää selittää data tilastollisesti merkittävällä tavalla. Kausaliteetin (syy-seuraus-suhde) todistaminen on paljon vaikeampaa kuin korrelaation (tilastollinen yhteys) todistaminen. Jos yksikin tutkija pystyy esittämään tilastollisen mallin, joka selittää saman datan jollain muulla syyllä kuin ihmisen toiminnalla, esimerkiksi jääkauden muutoksilla, oletus ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta on hylättävä välittömästi (tieteen itsekorjaavuus ja edistyneisyys). On aivan hyväksyttävä tieteellinen fakta, että emme tiedä emmekä voi tietää mikä ilmastonmuutoksen aiheuttaa – jos sellainen on. Jokainen asiaa arvioivat tiedeyhteisön jäsen on velvollinen perustelemaan päätelmänsä ilman moraalista ennakkoasennetta esim. saastumiseen, väestönkasvuun, taloudelliseen kasvuun jne.

Näillä ehdoilla hyväksyn oikein mielelläni pari ylimääräistä veroa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

[1] CO2-raportti: HadCRUT-lämpötilamittaus datasarjat päivitetty
[2] HADCRUT4: Statistics, Science and Spin
[3] HADCRUT4: Statistics, Science and Spin

Ilmastonmuutos peruttu, Himalaja ei sulakaan

Uusin tutkimus kertoo, ettei Himalaja olekaan menettänyt yhtään jääpeitteestään kymmeneen vuoteen, päinvastoin kuin ilmmastonmuutostutkijat olivat laskeneet.

Tämä osoittaa hyvin sen, ettei niin monimutkaisen järjestelmän kuin maapallon ilmaston ennustaminen ole mahdollista. Meillä on vain yksi maapallo, jolla emme voi tehdä ilmastonmuutoshypoteesia varmistavia toistettavia kokeita.

Nature-lehdessä oli vähän aikaa sitten kirjoitus, jossa ideana oli, että voisimme lakata inttämisen ilmaston lämpenemisestä ja keskittyä öljyn loppumisen vaikutuksiin. Olen täysin samaa mieltä.

Guardian: The Himalayas and nearby peaks have lost no ice in past 10 years, study shows
Slashdot: Keskustelua edellisestä
Nature: Climate policy: Oil’s tipping point has passed (maksullinen)

Urbaania lämpöä

CO2-raportti tänään räväyttää artikkelilla, jonka mukaan urbaanin eli kaupungistuneen alueen lämpötilavaikutuksen on todettu aiheuttavan vain 2% ilmaston lämpenemisestä, ja että tämä poistaa ilmastoskeptikoiden vastaväitteet.

Eihän se nyt niin mene.

Ilmastoskeptikoiden väitehän on se, että melkein kaikki 50-100 vuotta sitten tehdyistä lämpötilamittauksista tehtiin alueilla, jotka nyt ovat urbaaneja. Siksi niistä on mahdotonta saada vertailukelpoista tulosta, ja on vain urbanisaation seurausta, että lämpötilat noissa mittareissa ovat nousseet jopa useita asteita.

Tämä artikkeli todistaa skeptikoiden väitteen oikeaksi.

Mutta jos tämä asennevääristymä unohdetaan, artikkeli on muuten mielenkiintoinen.

”UHI-ilmiö aiheutuu pääasiassa siitä, kun luonnollinen maaperä ja kasvillisuus korvataan betonilla ja asfaltilla. Kun kasvit hävitetään, vähenee ilmaa viilentävä haihtuminen. Lisäksi tumma asfaltti ja rakennukset sitovat lämpöä itseensä.”

Ja minähän sitten en ole ilmastoskeptikko vaan ilmastoagnostikko.

Suomenlahti umpijäässä? Ilmastonmuutos iskee

On hienoa, että tiedemiehet tinkimättömästi selvittävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Suomessa tietysti erityinen mielenkiinto on napajään kehitykseen.

Tällä tieteellisen näköisellä sivustolla on napajäästä ajantasainen kartta.

Ihmettelen vain, miten Tallinnan laivat pääsevät liikkeelle, kun tämän kartan mukaan Suomenlahti on jo umpijäässä…? Tieto on kaksi päivää vanha: 15.10.2011.

Hieman ehkä herättää epäilyksiä muidenkin mittauksien tarkkuudesta.

Ilmastonmuutosagnostiikkaa

Ilmastonmuutos on sekä tärkeä asia että huuhaata. Omaa asennettani voisi ehkä parhaiten kuvata termillä ilmastoagnostikko. Agnostiikka on esim. uskontokunta, joka uskoo, että jumala on olemassa, mutta että sitä ei voi mitenkään tietää (1). Me voimme järkevästi varautua ilmastonmuutokseen ja ennen kaikkea öljyn loppumiseen, mutta väite, että ilmastonmuutoksen voi tieteellisesti todistaa, on ennen kaikkea huuhaata.

Kuva: Wikipedia (6)

Ilmastonmuutoskeskustelu Suomessa pitää todistettuna seuraavia aivan erillisiä väitteitä:

– ilmasto muuttuu
– ilmasto lämpenee
– ilmaston muutoksen aiheuttaa ihmisen toiminta
– ilmaston lämpenemisen aiheuttaa kasvihuoneilmiö
– kasvihuoneilmiön aiheuttaa hiilidioksidi
– ilmaston muutoksen voi peruuttaa ihmisten toiminnalla
– ilmaston muutoksen voi peruuttaa vähentämällä hiilidioksidipäästöjä

Tuossa on aika paljon tieteellistä todistamista.

Itse aina muistan jo lapsena lukeneeni Suomen varhaishistoriasta, että kun ihmiset saapuivat Suomeen kivikaudella, oli niin lämmin jakso, että Oulussa kasvoi pähkinäpuita. Eli kasvuvyöhyke oli noin 500 kilometriä nykyistä pohjoisempana. En kyennyt varmistamaan lähdettä tietoon, mutta kun tuon on jo pienenä lukenut, mikään ilmastonmuutoshysteriasensuuri ei tuohon tietoon vielä ollut iskenyt.

http://en.wikipedia.org/wiki/Timeline_of_glaciation
Ilmaston lämpimät ja kylmät kaudet viimeisen 500 miljoonan
vuoden aikana. Elämme tällä hetkellä jääkautta.

Suomi oli 2-3 kilometriä syvän jään alla vasta 10000 vuotta sitten. Ei tuossa nyt yksi aste niin paljoa ole. Seuraava jääkausi saattaa alkaa muutaman tuhannen vuoden kulutta aivan riippumatta ilmaston lämpenemisestä (2). Itse asiassa, teknisesti elämme yhä jääkautta, jolla on tilapäinen vähäjäinen kausi menossa (3). Kyllä, voimme pitää todistettuna että ilmasto muuttuu. Mutta se ei vielä todista mitään muita väitteitä, pikemminkin päin vastoin. Meidän pitäisi kyetä todistamaan, että ihmisen toiminta pystyy heiluttamaan maapallon jääkausi-lämminkausi-vaihtelua enemmän kuin maapallo itse.

Ennen kaikkea paksuin väite on se, että voimme vielä peruuttaa viimeisen sadan vuoden toiminnan pienimuotoisella elämisen rauhoittamisella nyt. Jos ilmastonmuutos on totta, on parempi alkaa totutella seurauksiin tai kuolla sukupuuttoon.

Lisäksi ilmastonmuutosintoilijoihin vetoavissa ilmastokirjoituksissa on melkoisia epätarkkuuksia. Esim. tässä tänään julkaistussa kirjoituksessa:

Ilmastodenialismi voi hyvin Yhdysvalloissa – CO2-raportti

on hyvin tunteisiin vetoavasti: ”tiedemies Wally Broecker laski, kuinka paljon ilmakehään kertyy hiilidioksidia tulevien 35 vuoden aikana ja kuinka paljon se vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Hänen laskelmansa ovat myöhemmin osoittauneet erittäin hyvin paikkansa pitäviksi. Vuosien kuluessa lukuisat muut tutkimukset ovat vahvistaneet kasvihuoneilmiön todenperäisyyden.”

Valitettavaa epätarkkuutta. Hiilidioksidi ei ole ainoa kasvihuonekaasu. Kasvihuonekaasut ovat:

– Vesihöyry  36–70%
– Hiilidioksidi 9 – 26% (tämä on sensuroitu suomenkielisestä Wikipediasta) (4) vs (5)
– Metaani 4-9% (14% (4):n mukaan)
– Otsoni 3-7%

Metaani siis saattaa tilanteesta riippuen olla hiilidioksidia tärkeämpi kasvihuonekaasu. Metaanipäästöistä taas maailmanlaajuisesti suot (ja riisinvijely) aiheuttavat päästöistä 37% ja yhteensä noin puolet tulevat täysin luonnollisista lähteistä. Siperian soiden sulaminen – oli syy sitten luonnollisen tai ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen tai muuten vain – toteutuessaan tulee olemaan todellinen metaanipaukku.

Tämä lainaus on hyvä esimerkki siitä, että miten asiat yliyksinkertaistetaan, etsitään syyllistä ja syyllistetään, ja hypitään todisteluketjun lenkkejä yli.

Wikipedia:
(1) Agnostisismi
(2) Jääkausi
(3) Quaternary glaciation
(4) Kasvihuonekaasu
(5) Greenhouse gas