3.4.2014 (to) Enää kolme öljylämmitystuntia


PÄIVITYS: Lopussa pari vikatietoa, jotka eivät olleet alkuperäisessä artikkelissa.

Hinta laskee nyt kolmatta päivää 0,1 c/kWh/päivä. Taso on vielä korkea maaliskuuhun verrattuna, mutta yhä on perusteltua odottaa kuukauden keskihinnan olevan 3,3 c/kWh luokkaa, tosin suurella epävarmuudella.

Tällä hetkellä viikonloppuhinnan ennustaminen on vaikeinta. Yleensä Ruotsin hinta ei laske viikonlopuiksi käytännössä ollenkaan, aivan eri tavalla kuin Suomessa. Kun nyt Ruotsin hinta on melko korkealla – ja Suomen hinta vain vähän kalliimpi – voi käydä niin, että Ruotsin hinta ei laske viikonlopuksi, eikä Suomen hinta näin ollen myöskään (Suomen hinta on käynyt viime aikoina Ruotsin hinnan alapuolella vain muutamana tuntina vuodessa Ruotsin superpakkasilla tms.). Siksi on kaksi mahdollista hintatasoa viikonlopuksi: joko Ruotsin hinta pysyy nykytasolla, ja silloin Suomenkin hinta laskee vain hyvin vähän, noin tasolle 3,3 c/kWh – tai sitten Ruotsin hinta laskee reilusti viimekuiselle tasolle kulutuksen pudotessa, ja Suomen hinta perässä laskee 2,8 c/kWh tienoille.

Öljylämmitysrajan yläpuolelle torstaina menee enää kolme tuntia: 8.00 – 11.00. Ylitys ei ole kovin suuri silloinkaan.

Yllättäen aamun kalliit tunnit tulevat hyvin suoraan Ruotsista, mutta iltapäivän matala hinta on selvästi Ruotsia kalliimpi. Myös illan hieman kalliimpi tunti 19.00 – 20.00 on vain Suomessa – ja Saksassa, mikä ei kuitenkaan voi huutokaupassa vaikuttaa Suomeen suorien siirtoyhteyksien puuttuessa.

Ensi viikon sääennuste on muuttunut hieman viileämmäksi (mutta aurinkoisemmaksi). Vuorokauden keskilämpö tiistaista torstaihin saattaa painua miinuksen puolelle (Tampere). Sunnuntaina ja ensi viikon perjantaina vuorokauden maksimilämpötila on nousemassa yhdeksään asteeseen. Helsingissä vuorokauden keskiläpö pysynnee kaikkina päivinä nollan yläpuolella.

Lämmitystarpeen kertoo hyvin tarkkaan lämmitystarveluku, joka lasketaan astepäivinä – ts. kuinka monta astetta vuorokauden keskilämpötila on +17C asteen alapuolella. 17 asteen keskilämmössä lämmitystä ei lasketa enää tarvittavan. Astepäivä kertoo yllättävänkin tarkkaan tarvittavan lämmitysenergian. Vuorokauden keskilämmön ollessa nolla astetta, lämmitystä tarvitaan 17 yksikköä – vuorokauden keskilämmön ollessa plus viisi astetta, lämmitystä tarvitaan 12 yksikköä. Tämähän tulee suoraan fysiikasta, jonka mukaan lämmön siirtyminen seinän läpi on suoraan verrannollinen sisälämmön ja ulkolämmön eroon.

PÄIVITYS:
Pohjois-Ruotsista suomeen yhteydessä piti olla 300 MW huoltokatkoja seuraavat pari viikkoa. Nyt kuitenkin Pankakoskella muuntaja on hajonnut, jolloin lyhytaikaiset huoltokatkot ovat muuttuneet samansuuruiseksi (300 MW) pysyväksi viaksi ilman tietoa korjaantumisajankohdasta. Myös yhteyksissä Norjasta Ruotsiin on 650 MW osalta huoltokatkos seuraavan viikon. Pohjoismainen verkkohan tuntuu suorastaan hajoavan käsiin.

Maaliskuun lämmitystarve oli kovempi kuin tammi- ja helmikuun

Ilmatieteen laitos on laskenut maaliskuun lämmitystarveluvut (astepäivät).

Helsingissä maaliskuun lämmitystarveluku oli 690. Tammikuun luku oli 678 eli hieman pienempi. Helmikuun luku oli 527 eli selvästi pienempi, mutta helmikuussa täytyy ottaa huomioon pienempi määrä päiviä. Päivää kohden luvut ovat tammikuusta maaliskuuhun 21,9, 18,8 ja 22,3.

Kun vertaa tammikuuta ja maaliskuuta kaikilla ilmoitetuilla paikkakunnilla, kaikkien lämmitystarveluku maaliskuussa oli korkeampi kuin tammikuussa (kummassakin on yhtä monta päivää).

Maaliskuu oli siis kiistämättä vuoden kylmin kuukausi tänä vuonna.

Vuosien 1970-2000 keskimääräinen lämmitystarveluku maaliskuussa Helsingille on ollut 574. Tämä on yli sata vähemmän kuin tänä vuonna. Viime vuonna lämmitystarveluku oli vain 502. Lämmitykseen kului tänä maaliskuuna siis 37% enemmän energiaa kuin viime vuonna.

Oheisessa kuvassa ovat lämmitystarveluvut tärkeimmille ilmatieteen laitoksen laskemille paikkakunnille.(*) Kaikkialla lämmitystarve oli merkittävästi korkeampi kuin viime vuonna.

(*) Motivan sivulta löytyvät korjauskertoimet kaikille Suomen kunnille:
http://www.motiva.fi/files/2840/Rakennusten_lammitysenergiankulutuksen_normitus.pdf
tai:
http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiankayton_tehostaminen/kiinteistojen_energianhallinta/kulutuksen_normitus/vertailupaikkakunnat_korjauskertoimet_ja_lammitystarveluvut
Kaavat on esitetty mahdollisimman hankalasti, mutta esimerkiksi Espoon kerroin on Helsinki jaettuna taulukon 0,95:lla. 1/0,95=1,05 eli Espoon maaliskuun lämmitystarve on 1,05 * 690 = 726.

Sähkön hinta nousi viikonloppuna, ennuste 3,65 c/kWh ja nousussa

Täydellisen hyvin käyttäytynyt sähkön hinta meni nyt viikonloppuna aivan sekaisin. Sunnuntain hinta on vielä lauantaita korkeampi ja on samalla tasolla kuin viime viikon halvin arkihinta. Samalla koko alkukuun hintatrendi muuttui nousevaksi.

Mikäli sunnuntain hintataso muuttui nyt pysyväksi, kuun keskihinta ehtii nousta vielä tasolle 3,85 c/kWh. Nyt kuitenkin oletetaan, että viikonlopun hinnannousu on tilapäinen häiriö ja ennuste nousee vasta tasolle 3,65 c/kWh. Mikäli alkuviikon sähkön hinta tulee olemaan sunnuntain ennustamalla tasolla 4,31 c/kWh, ennusteeseen tulee iso korjaus.

Perusteluita sähkön hinnan pysymiselle paljon Ruotsia korkeammalla en ole löytänyt. Kaikki voimalaitokset ja sähkökaapelit ovat normaalisti tuotannossa. Viro ostaa Suomen hintaa korkeammalla hinnalla Suomesta enemmän sähköä kuin Suomeen tuodaan Venäjältä, mutta volyymi on kuitenkin Suomen koko kulutukseen nähden mitätön.

Sunnuntain kallein päiväsähkö on 40% kalliimpaa kuin halvin yösähkö, mikä on hieman outoa, koska lämmitystä tarvitaan nyt suhteessa paljon enemmän yöllä kuin päivällä.

Lämpötilojen noustessa yö- ja päivälämpötilan ero vaikuttaa lämmitystarpeessa enemmän kuin kylmemmällä säällä. Esimerkiksi kymmenen asteen yö/päivä-lämpötilaero keväällä saattaa lisätä lämmitystarvetta kaksinkertaisesti, mutta talvella vain kolmanneksen.

  • yöllä -3 astetta, lämmitystarve 17+3 astetta eli 20 astepäivää (nollakohta +17 astetta)
  • päivällä +7 astetta, lämmitystarve 17-7 astetta eli 10 astepäivää

Lämmitystarve yöllä on siis kaksinkertainen päivään nähden.

Ero lämmitystarpeessa kymmenen astetta kylmemmällä olisi:

  • yöllä -13 astetta, lämmitystarve 17+13 astetta eli 30 astepäivää
  • päivällä -3 astetta, lämmitystarve 17+3 astetta eli 20 astepäivää

Ero on siis vain kolmannes.

Astepäivät

Asunnon lämmitystarve kilowattitunteina/tunti on suoraan verrannollinen ulkolämpötilaan. Jos ulko- ja sisälämpötilan ero kaksinkertaistuu, myös lämmityksen tarve kilowattitunteina kaksinkertaistuu.

Taloyhtiön hallituksessa ollessani isännöitsijä esitteli joka vuosi taloyhtiön lämmityksen kilowattitunteina jokaiselta ”astepäivältä”. Astepäivät lisääntyvät yhdellä asteella, kun ulkona on yhtä astetta kylmempi yhden vuorokauden ajan. Ensimmäisenä vuonna protestoin, ettei tuo ole niin yksinkertaista, ja ettei tuollainen yksinkertaistettu mittari ole kovin hyödyllinen. Mutta sitten tuo luku säilyi vuosi toisensa jälkeen muutaman prosentin tarkkuudella samana. Kylminä talvina ja lämpiminä talvina – sama luku. Lisäeristys taas selvästi muutti lukua. Vähitellen oli pakko uskoa, että asunnon lämmityksen tarpeen ratkaisee vain ja ainoastaan ulkolämpötila ja hämmättyvästi aivan suoraan verrannollisesti ulkolämpötilaan.

Perusta asteluvulle löytyy perusfysiikasta. Esim. seinän läpi kulkee lämpöä suoraan verrannollisesti eri puolten lämpötilaeroon.

Energian siirto seinän läpi watteina on (1)

Φ = A * U * (T1 – T2)
Missä:

  • A on seinän pinta-ala neliömetreinä
  • U on seinän lämmönsiirtokerroin (hyvä: 0,1, huono: 1,5)
  • T1 on sisälämpötila
  • T2 on ulkolämpötila

Energian siirto kaksinkertaistuu, jos ulko- ja sisälämpötilan ero kaksinkertaistuu:

A * U * 2(T1 – T2) = 2 * (A × U × (T1 – T2)) = 2Φ

Tähän siis eivät vaikuta seinän muoto tai pinta-ala tai lämmönsiirtokerroin. Kaksinkertainen lämpötilaero tarkoittaa kaksinkertaista lämmitystarvetta kilowatteina. Samassa ajassa lämmitykseen kulutettavat kilowattitunnit siis myös kaksinkertaistuvat.

Muutama muu tekijä vaikuttaa lämmitystarpeeseen, mutta niiden merkitys on toisaalta pieni ja ne kumoavat toisiaan laskettaessa suhteita:

  • ilmanvaihto
  • lattia, jonka takana on eri lämpötila kuin seinien takana
  • tuuli viilentää ulkoseinät eri lämpötilaan kuin ulkolämpötila
  • ikkunoissa lämpöä siirtävät myös ikkunan sisäiset ilmavirrat
  • viemäriin veden mukana katoava lämpö

Voimme olla aivan tyytyväisiä malliin, jossa talon lämmitystarve kilowattitunteina tulee suoraan astepäivistä vakiokertoimella.

(1) http://en.wikipedia.org/wiki/Thermal_transmittance