Sähkön hinta nousussa, ennuste 4,9 c/kWh

Sähkön hinta oli lauantaina sama kuin perjantainakin, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että se nousi kymmenisen prosenttia. Tämä uusi hintataso on jatkunut myös tiistaihin asti. Mitään varsinaista syytä en hinnan nousulle ole löytänyt, mutta oletettavasti syy oli sateiden loppuminen ja vesivoimavarastot ovat alkaneet vuotuisen pienenemisensä. Vettä ei tarvitse juoksuttaa ellei sähköstä saa kunnon hintaa.
Ennuste nousee nyt takaisin perjantaina alentamaltani tasolta takaisin ylemmäksi. Perjantain ennuste oli 4,7 .. 4,8 c/kWh ja torstain 5,0 c/kWh. Nyt palaan torstain ja perjantain ennusteen puoleenväliin eli 4,9 c/kWh.
Useampi kymmenen päivän sääennuste (yr.no ja Foreca) on sitä mieltä, että pakkaset alkavat Suomessa viikon päästä maanantaina, 14.11. Käsin tehty ennusteeni on nyt, että nykyinen hinta 4,6 c/kWn jatkuu kolmanteentoista päivään ja sen jälkeen hinta on 5,4 c/kWh. Viikonloput ovat 10% halvempia. Näillä oletuksilla kuukauden keskihinta on 4,9 c/kWh.
Samaan 4,9 c/kWh päätyy seitsemällä tavalla tehdyn automaattiennusteen keskiarvo. 90% todennäköisyydellä hinta on välillä 4,2 .. 5,7 c/kWh. 50% todennäköisyydellä välillä 4,4 .. 5.2 c/kWh. Todennäköisyys, että hinta on alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja) on noin 75%.

Ruoko-help

Ruokohelpi (kuva: Wikipedia)

Olen lyhyesti kommentoinut tätä jo kesäkuussa, mutta kerrataanpa vielä ettei unohtuisi. Kaikki merkit viittaavat siihen, että joitakin vuosia sitten innokkaasti lanseerattu ruokohelpi on ollut täydellinen epäonnistuminen. Sen piti olla nopeakasvuinen paljon energiaa tuottava pellolla viljeltävä kasvi.

Lehdet viittaavat viljelijän huonoon tulotasoon ja soveltumattomuuteen erityisesti vanhempiin kattiloihin. Toimiakseen kuljettimilla ruokohelpi pitää sekoittaa muihin polttoaineisiin, mikä tekee sen käytön liian kalliiksi. Lisäksi sen kuljettaminen on kallista koska se ei pysy hyvin kasassa, ja se on kevyttä eli toisin sanoen paljon tilaa vievää.

Uusilla innovaatioilla on yleensä vain yksi mahdollisuus. Ehkä ruokohelpi olisi onnistunut, jos se olisi esim. silputtu ja tiivistetty korjattaessa. Jos tuo olisi pienimuotoisesti kokeiltu kuntoon, sillä olisi vielä mahdollisuus. Nyt valtion tuella lähdettiin liian suurisuuntaisesti liikkeelle, eikä ruokohelpi tule saamaan enää uutta mahdollisuutta. Vapo ei tule ostamaan peltojaan takaisin.

Maaseudun Tulevaisuus: Vapo myy peltojaan
Yle Perämeri: Vapo myy tuhat hehtaaria ruokohelpipeltoa
Tekniikka & Talous: ”Yle: Vapo luopuu ruokohelvestä”

Maanjäristys Cushingissa!

En ole missään nähnyt tätä sanottavan vielä ääneen: Oklahoman 5,6 richterin maanjäristys tapahtui hyvin lähellä oklahomalaista pikkukaupunkia nimeltä Cushing (1).

Hyvin harva on kuullut paikasta. 8000 asukasta, ilmeisesti hyvin rauhallinen maalaiskaupunki.

Mutta. Arvatkaapa kuinka öljyn tärkein WTI-indeksi on määritelty? Hinta on öljylle, joka on varastoituna… Cushingiin Oklahomaan. (2)

Cushing on ”Pipeline Crossroads of the World”. Se on tärkein pohjoisamerikkalaisista öljynvälityspisteistä ja suuri varasto. Öljyn hinta koki pienen romahduksen helmikuussa 2011, kun Cusingin öljyvarastot täyttyivät.

Ja juuri tuolla, muutaman kymmenen kilometrin tarkkuudella, tapahtui 5,6 richterin maanjäristys 6.11.2011, josta toistaiseksi puhutaan hyvin vähän…

(1) http://en.wikipedia.org/wiki/Cushing,_Oklahoma
(2) http://en.wikipedia.org/wiki/West_Texas_Intermediate


View Larger Map

Maanjäristyksiä kaasun kaivamisesta?

Vain muutama päivä sitten kirjoitin Puolan öljyliuskeen mahdollisesta hyödyntämisestä maanalaisella menetelmällä, jossa öljyliuskeesta saadaan maan pinnalle maakaasua. (1)

Eilen törmäsin uutiseen, että kyseinen menetelmä on saattanut olla syy maanjäristyksiin Arkansasin osavaltiossa USA:ssa. (2)(3)

Tänään sitten tuli uutinen, että Oklahomassa on ollut yllättävä 5,6 richterin maanjäristys. (4)

Oklahoma on Arkansasin naapuriosavaltio. Etäisyys tästä maanjäristyksestä mahdollisiin maakaasumaanjäristyksiin on 400 km.

Oklahomassa tunnetaan kaksi aikaisempaa isohkoa maanjäristystä (1952 ja 1882), mutta tämä on tähän astisista suurin (5).

En tosissani usko, että asioilla on yhteys, mutta aika näyttää. Yhteensattuma on mielenkiintoinen.

(1) Sähkölamppu: Puolalainen kaasupurkaus
(2) Clean Technica: Natural Gas Fracking Good at Creating Earthquakes
(3) Clean Technica: Are Arkansas Earthquakes Related to Fracking?
(4) Yle: Oklahomaa ravisteli epatavallinen maanjaristys
(5) Huffington Post: Oklahoma earthquake

Astepäivät

Asunnon lämmitystarve kilowattitunteina/tunti on suoraan verrannollinen ulkolämpötilaan. Jos ulko- ja sisälämpötilan ero kaksinkertaistuu, myös lämmityksen tarve kilowattitunteina kaksinkertaistuu.

Taloyhtiön hallituksessa ollessani isännöitsijä esitteli joka vuosi taloyhtiön lämmityksen kilowattitunteina jokaiselta ”astepäivältä”. Astepäivät lisääntyvät yhdellä asteella, kun ulkona on yhtä astetta kylmempi yhden vuorokauden ajan. Ensimmäisenä vuonna protestoin, ettei tuo ole niin yksinkertaista, ja ettei tuollainen yksinkertaistettu mittari ole kovin hyödyllinen. Mutta sitten tuo luku säilyi vuosi toisensa jälkeen muutaman prosentin tarkkuudella samana. Kylminä talvina ja lämpiminä talvina – sama luku. Lisäeristys taas selvästi muutti lukua. Vähitellen oli pakko uskoa, että asunnon lämmityksen tarpeen ratkaisee vain ja ainoastaan ulkolämpötila ja hämmättyvästi aivan suoraan verrannollisesti ulkolämpötilaan.

Perusta asteluvulle löytyy perusfysiikasta. Esim. seinän läpi kulkee lämpöä suoraan verrannollisesti eri puolten lämpötilaeroon.

Energian siirto seinän läpi watteina on (1)

Φ = A * U * (T1 – T2)
Missä:

  • A on seinän pinta-ala neliömetreinä
  • U on seinän lämmönsiirtokerroin (hyvä: 0,1, huono: 1,5)
  • T1 on sisälämpötila
  • T2 on ulkolämpötila

Energian siirto kaksinkertaistuu, jos ulko- ja sisälämpötilan ero kaksinkertaistuu:

A * U * 2(T1 – T2) = 2 * (A × U × (T1 – T2)) = 2Φ

Tähän siis eivät vaikuta seinän muoto tai pinta-ala tai lämmönsiirtokerroin. Kaksinkertainen lämpötilaero tarkoittaa kaksinkertaista lämmitystarvetta kilowatteina. Samassa ajassa lämmitykseen kulutettavat kilowattitunnit siis myös kaksinkertaistuvat.

Muutama muu tekijä vaikuttaa lämmitystarpeeseen, mutta niiden merkitys on toisaalta pieni ja ne kumoavat toisiaan laskettaessa suhteita:

  • ilmanvaihto
  • lattia, jonka takana on eri lämpötila kuin seinien takana
  • tuuli viilentää ulkoseinät eri lämpötilaan kuin ulkolämpötila
  • ikkunoissa lämpöä siirtävät myös ikkunan sisäiset ilmavirrat
  • viemäriin veden mukana katoava lämpö

Voimme olla aivan tyytyväisiä malliin, jossa talon lämmitystarve kilowattitunteina tulee suoraan astepäivistä vakiokertoimella.

(1) http://en.wikipedia.org/wiki/Thermal_transmittance

98E5 vai 95E10?

BensiinimittariItse kutakin kiinnostaisi tankatessa tietää, kumpi bensiini on oikeasti halvempaa:  98E5 vai 95E10. Jos unohdetaan kaikki muut vaikutukset autolle, tekeekö etanolin matalampi polttoarvo matalaetanolisemmasta polttoaineesta edullisempaa käyttää?

Seuraavan laskelman mukaan bensiinin lämpöarvojen ero on puolitoista prosenttia. Tarkan luvun määräävät kuitenkin lisäaineet, joiden pitoisuuksista ei ole tarkkaa tietoa.

Bensiinin lämpöarvo

Polttoaineiden myyjän on lain mukaan myytävä noin yhdeksän tilavuusprosenttia biopolttoainetta, mikä takaa sen, että myös 98E5 polttoaineessa on 10% biopolttoainetta eli 5% alkoholin lisäksi 98E5-bensiinissä on melko varmasti 5% matalaenergisiä bioeettereitä. Tästä vain ei puhuta.

VTT teki tutkimuksen (1), jossa 95E10- ja 98E5-bensiinit todettiin bensiininkulutukseltaan identtisiksi.  Tutkimuksen viimeiseltä sivulta löytyy hämmästyttävä taulukko. Tutkimukseen toimitetut polttoaine-erät olivat prosentin tarkkuudelta polttoarvoltaan identtiset – eipä siis ihme, jos bensiininkulutus oli prosentin tarkkuudella identtinen.

Tutkimuksessa käytetyt Neste Oilin bensiinit (15.03.2011):
Laatu  tiheys  Bensiini  Etanoli  ETBE  TAEE lämpöarvo
       kg/dm3     %         %      %     %    MJ/dm3
95E10  0,758    89,87      8,76   1,37  0,05   31,0
98E5   0,757    90.02      4,84   5.14  0,08   31,2

Onko näin sitten todellisuudessa? Kummassakin bensiinissä on 90% bensiiniä! 98E5-bensiinissä on viisi prosenttia lisäaineita ETBE (etyyli-tert-butyylieetteri) ja TAEE (etyyli-tert-amyylieetteri), joiden polttoarvot ovat bensiiniä pienemmät. Tehtiinkö näin vain tätä testiä varten? Tätä ei kukaan tiedä, koska näiden lisäaineiden määrä on säädelty vain hyvin laajassa vaihteluvälissä (3) (4).

Etanolikeskustelun voi siis kääntää nurin päin: mitä moottorille tekee pitkän päälle yli viisi prosenttia eetteriä 98E5-bensiinissä?

Lämpöarvojen ero

Asiaan, Oletetaan, että 95E10-bensiinissä on vain bensiiniä ja kymmenen tilavuusprosenttia etanolia.

Eri osien polttoarvot ovat (luvut vaihtelevat eri lähteissä, nämä ovat jonkinlaisia keskiarvoja):

  • Bensiini 33 MJ/l
  • Etanoli 23 MJ/l
  • ETBE 29 MJ/l (4)

(näillä luvuilla VTT:n taulukon lämpöarvoksi tulisi kummallekin bensiinille 32 MJ/l eli muutaman prosentin enemmän kuin Nesteen ilmoitus)

Vaikka luvut ovat hieman epämääräisä, suhteeseen voimme luottaa paremmin. Bensiinin, jossa on 10 prosenttia etanolia lämpöarvoksi tulee myös 32,0 MJ/l. Tämä on 3,0% vähemmän kuin puhtaan bensiinin lämpöarvo. Eli ei kovin paljoa. 5%:sen bensiinin lämpöarvoksi tulee 32,5 MJ/l. Eroa 5%:sen ja 10%:sen bensiinin lämpöarvoissa on vain 1,5%. Eetterin lisääminen 5%:seen bensiiniin voi poistaa eron käytännössä kokonaan.

Polttoaine.netin (8) mukaan eilinen keskihinta 95E10 oli 1,546 ja 98E5 1,596. Tässä on eroa 3,2%.

98E5 vai 95E10?

Nykyisellä hintaerolla – vaikka unohtaisimme lisäaineet – 95E10 tulee edullisemmaksi. Energiaero 1,5% vs. hintaero 3,2%. 98E5-bensiinissä mahdollisesti oleva eetteri tekee eron vielä epäedullisemmaksi.

Voimme päätellä, että lisäaineita bensiinissä on melko varmasti maksimimäärä. Bensiinikauppiaille on laissa määritelty jakeluvelvollisuus (4, 5§) Heidän on myytävä 6% energiamäärästä biopolttoainetta (eli siis bensiinin tilavuudesta noin 9%). Lisäaine-eetterit lasketaan biopolttoaineiksi. Siksi 95E10 bensiinissä on melko varmasti 10% etanolia ja 98E5 bensiinissä on melko varmasti 5% etanolia ja 5% bio-eettereitä.

Tämä siis tarkoittaa, ettei 98E5 ja 95E10 polttoaineiden ekologisuudessa ei ole mitään eroa. Kummassakin on bipolttoainetta 10%.

Bensiinikauppiaiden on saatava jakeluvelvollisuus kasaan, vaikka markkinointi ei olisi aina aivan tottakaan. Tämä ei ole hyvä lähtökohta luottamukselle tiedotuksen rehellisyyteen. Jakeluvelvollisuus nousee asteittain 20%:iin vuonna 2020, mistä on vaikea kuvitella kuinka sen saa kasaan hajottamatta kaikkia autoja. Bensiinistä pitää olla lähes kolmannes alkoholia. Kohtuullinen osa nykyisistä autoista on käytössä vielä vuonna 2020.

Lopuksi muistutus, ettei etanolibensiinissä tarvitse olla yhtään etanolia (5).

(1) VTT:n tutkimusraportti
(2) Taloussanomat: ”Emme käännytä enää väkisin E10-bensaan”
(3) Standardin EN 228 mukainen 95E10 määritelmä
(4)  Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverostaAsetus nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta Polttoainetutkimukset 2010
(5) Vihreä lanka: E10-polttoaine ei välttämättä sisällä pisaraakaan etanolia
(6) Nesteen raportti biopolttoaineista
(7) A Guide to Safe Material and Chemical Handling
(8) polttoaine.net

PS. Vaikka öljy-yhtiöt innokkaasti kertovat, ettei alkoholin lisääminen bensiiniin aiheuta ongelmia, löysin heidän oman sisäisen raporttinsa, jossa varoitetaan vedestä etanolibensiinissä (6). Mikäli etanolia sisältävään bensiiniin pääsee vettä (kuten autossa varmasti pääsee), tulos muodostuu tankin pohjalle: ”bensiini pilalla, pohjalle painunut osa on ongelmajäte”. Etanolibensiini imee paljon vettä ilman, että sitä voi silmämääräisesti huomata, joten yksinkertaisemmalle epärehelliselle bensiinikauppialle voi tulla houkutus lisätä bensiiniin vettä oman tankkinsa pilaamisen uhalla.