Akkujen latauksen kova hinta – sähkön varastointi ei vielä kannattavaa

Olen muutaman kerran väittänyt, ettei sähköautojen akkujen käyttö sähkön tilapäiseen varastointiin ole kovin hyvä ajatus, vaikka tätä usein ehdotetaankin. Keskustelun herättämänä palaan aiheeseen.

Sähköauton akkujen latauksen hinta

Hyvän lähtökohdan laskelmille antaa Jukka Kuisman insnöörityö vuodelta 2011 [1]. Tiedot ovat tuskin kovin paljoa vuodessa muuttuneet.

Talukosta 2 [1] saadaan suoraan eri sähköautoakkutekniikat. Olen valinnut kaikissa tapauksissa optimistisimman luvun (halvin, tehokkain, kevyin). Jos näillä luvuilla sähkön varastointi ei ole järkevää, niin se ei ole sitä millään muualtakaan löytyvillä luvuilla nykyisellä akkutekniikalla.

Akkutyyppi  Energiatiheys Hyötysuhde Hinta Hajoaminen
            kWh/kg        %          e/kWh latauskertoja
Lyijy       0,055         80          70   1000 
NiMH        0,080         70         141   2000
Li-Ion      0,130         95         141   3000
Li-Pol      0,200         ?          106   3000

Olkaamme lisää optimistisia ja unohtakaamme joidenkin akkujen huono hyötysuhde. Samoin litiumakkujen latauskerrat eivät taulukossa ole lähteen taulukossa olleet 1000 vaan tekstissä optimistisemmin arvioitu 3000.

Laskemme taulukon perusteella, minkälainen akku on yhden kilowattitunnin akku ja kuinka paljon sen lataaminen maksaa ja kuinka monta kiloa yhdestä latauksesta syntyy akkujätettä.  Taulukkomme tiedot ovat siis positiivisemmat mahdolliset, mitä nykyakuilla voidaan saavuttaa.

Akkutyyppi  Paino Hinta Yhden latauksen  Jätettä
                        hinta            /1000 latausta
            kg    e     c                kg
Lyijy       18,2   70   7,0              18
NiMH        12,5  141   7,4               6
Li-Ion       7,7  141   4,7               3
Li-Pol       5,0  106   3,5               2

Jatkaessamme optimistisia laskelmiamme, voimme keskittyä Litium-polymeeri-akkuun. Tosin ne eivät ole vielä kovin yleisiä autoissakaan mm. siksi, että ne vaativat toimiakseen 80-120 asteen lämpötilan. Emmekä siis tiedä Litium-polymeeriakun hyötysuhdettakaan, joten olemme olettaneet sen häviöttömäksi.

Kannattaako?

Kysymyksemme on siis, että jos autossani on Litium-polymeeriakut, kaikki infrastruktuuri on jo maksettu, koska sähköauto on jo ostettu ajamista varten, kannattaako minun mihin hintaan antaa sähköyhtiön antaa ladata ja tyhjentää akkuni.

Vastaus on, ettei ainakaan halvemmalla kuin 3,5 c/kWh.

Ja tuo hinta on jumalattoman optimistinen.

Ja jokaista tuhatta kilowattituntia kohden (arvo kuluttajalle tällä hetkellä noin 100 euroa, pörssissä 40 euroa) syntyy ainakin kaksi kiloa akkujätettä. Lyijyakuilla jätettä syntyy 18 kiloa. Uutta akkua on ostettava tuhatta kilowattituntia kohden ainakin 35 eurolla (Li-Pol).

Kannattaisiko sähköä varastoiva laite tehdä?

Muutaman kerran vuodessa sähköpörssissä sähköä ostavan ja myyvän yrityksen kannattaisi käyttää litium-polymeeriakkuja kuorman tasaukseen – jos akuista ei tarvitse maksaa. Sähkön hintaero vuorokauden kalleimman ja halvimman tunnin välillä ei esimerkiksi  viimeisen kahdeksan päivän aikana ole ollut kolmea ja puolta senttiä kilowattitunnilta. Suurin minimi- ja maksimihinnan välinen ero oli maaliskuun 12. päivä ja se oli hieman alle kolme senttiä kilowattitunnilta. Keskimääräinen ero oli 2,2 c/kWh. Kaikkein kovimmilla pakkasilla ero voi olla paljonkin, mutta näitä päivä ei ole vuodessa kovinkaan montaa. Latauksen pitäisi maksaa todennäköisesti luokkaa yksi sentti kilowattitunnilta, että investointi maksaisi itsensäkin.

Mikäli sähkön varastointia tekee tavallinen kuluttaja, laskelmaa sotkee verot, sähkön siirtohinnat, provisiot jne. Arvonlisäveroa lukuunottamatta kuluttajan sähkön hinnan ero on kuitenkin sama kuin pörssisähkön vaihtelu. Prosentuaalisesti kuluttajan sähkön hinta vaihtelee paljon vähemmän kuin pörssihinta, mutta absoluuttisesti sentteinä kilowattitunnilta hinta vaihtelee arvonlisäverolla nostetun määrän. Kuluttajan kannattaa siis varastoida sähköä omaan käyttöönsä jo, kun hintaero vuorokauden sisällä on 2,8 c/kWh. Myös yösähkön halvempi siirtohinta lisää tätä kannttavuutta noin sentillä. Eli kuluttajan ehkä kannattaa tasata omaa kuormaansa jo noin kahden sentin vuorokausittaisilla hintaeroilla – mutta kovin muhkeisiin säästöihin tuossa ei vielä päästä. Korostan vielä, että tämäkin laskelma on optimistisin mahdollinen.

[1] Jukka Kuisma, Sähköautojen lataustekniikat (Metropolia, insinöörityö)

Lämmitysöljyn hinta nousi vielä perjantainakin

Viikolla lämmitysöljyn hinta nousi melkein joka päivä. Vielä perjantai-iltana hinta nousi hintaan 1,199 e/l hinnasta 1,197 e/l.

Lämmitysöljyn hinta nousi tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja perjantaina.

Vertailuhinta on HOK-Elannon ja ABC:n yhteistyöhinta http://www.hok-elanto.fi/index.php?id=2460. Tämä on ainoa netistä suoraan löytyvä hinta, joka annetaan täyttämättä lomaketta.

Ennuste taas 3,8 c/kWh

Lauantain sähkön hinta on 3,1 c/kWh, mikä on odotetun alhainen. Viikonloput tässä kuussa ovat olleet 33% halvempia kuin arkipäivät, joten hinnanpudotus lauantaihin on normaalilla tasolla.

Sähköennuste palaa takaisin tasolle 3,8 c/kWh oltuaan pari päivää 3,9 c/kWh. Syynä tähän sahaamiseen on se, etteivät muutamat mallin osat ennakoi viikonlopun halvempaa hintaa. Nyt, kun sähköntuontikapasiteetin pulan takia viikonloput ovat kolmanneksen halvempia tavanomaisen 10% sijaan, erot näkyvät paljon enemmän. Paransin hieman mallia tältä osin ja tämän heilunnan pitäisi tulevaisuudessa olla pienempi.

Jo nyt kuun puolivälissä on aika varmaa, että sähkön hinta tulee olemaan 3,8 – 3,9 c/kWh. Tämä taso ylitetään vain, jos loppukuun arkihinta tulee olemaan 4,4 c/kWh tai yli. Näin korkealla sähkön arkihinta on tähän mennessä ollut tässä kuussa vain kahtena päivänä.

Ennustetaso alitetaan, jos loppukuun keskihinta pysyy tasolla, joka on alitettu neljänä päivänä alkukuussa. Tämäkään ei ole kovin todennäköistä.

Fenno-Skan yhteyden viimeisetkin toimivat osat menevät huoltoon sunnuntaina päiväksi. Silloin Ruotsista Suomeen tulevasta 2850 megawatin sähkönsiirtokapasiteetista toimii enää 800 megawattia. Puuttuva osuus vastaa viidennestä Suomen sähkönkulutuksesta.

Suomen sähkön hinta Pohjois-Ruotsi +54%, ennuste takaisin 3,9 c/kWh

Kymmenen vuorokauden Tampereen sääennusteessa on nyt ensimmäistä kertaa joka päivä plusasteita. Pohjois-Ruotsin sähkölinja pitäisi saada viikon päästä täydelle teholleen ja paperitehtailla on tuotantoseisokkeja koko ensi viikon. Sähkön hinnan pitäisi olla koko loppukuukausi laskussa.

Tällä viikolla hintatrendi on kuitenkin ollut ylöspäin ja ennuste nouseekin takaisin hintaan 3,9 c/kWh.

Tällä hetkellä kuukauden arkihintojen keskiarvo on ollut 4,10 c/kWh. Mikäli loppukuun arkihinta tulee olemaan 4,34 c/kWh tai alle, keskihinta tulee pysymään 3,9 c/kWh. Kuukauden keskihinta putoaa alle 3,8 c/kWh, jos loppukuun arkihinta laskee alle 3,87 c/kWh. Tämä olettaa viikonloppuhinnan olevan 30% arkihintaa matalampi. Todennäköisesti loppukuussa Pohjois-Ruotsin yhteyden avaamisen jälkeen tämä ero on kuitenkin lähempänä pitkäaikaista keskiarvoa, joka on 10%.

Kuukauden keskihinta tulee olemaan 3,8 tai 3,9 c/kWh jo melko laajalla alueella nykyisen keskihinnan ympäristössä.

Ero Pohjois-Ruotsiin saavuttaa perjantaina kuukauden ennätyksen. Pohjois-Ruotsin hinta on 2,8 c/kWh eli 35% alempi kuin Suomen hinta. Tai toisin sanoen, Suomen sähkön hinta on selvästi yli 50% Pohjois-Ruotsin hintaa kalliimpi.

Yksityskohdat ja kaaviot Sähköennuste-sivulla.

Lämmitysöljyn hinta noussut viikossa lähes kolme prosenttia

HOK/ABC:n lämmitysöljyn hinta(*) nousi tänään 14.3. hintaan 1,192 e/l. Jo eilen 13.3. öljy nousi hintaan 1,182 e/l. ja 8.3. hinta nousi tasolle 1,169 e/l. Alkukuun öljyn hinta oli 1,161 e/l.

Nousu 7.3 – 14.3 on siis ollut 2,7%.

Öljynhintalaskelmat (käyttäen vanhaa hintaa 1,161 e/l) löytyvät Lämmitysöljy-sivulta. Lämmitysöljy ei ole tällä hetkellä läheskään kilpailukykyinen lämmitysmuoto verrattuna edes suoraan sähkölämmitykseen.

(*) Tätä hintaa käytetään vertailuhintana, koska tämä hinta on ainoa, joka on verkosta saatavissa täyttämättä ensin lomaketta. Muiden toimittajien hinta on suunnilleen sama, kun mukaan lasketaan S-bonukset 5%.


http://www.hok-elanto.fi/index.php?id=2460