Ei, Suomen Kuvalehti, sähkön kuluttajahinta ei vaihtele vaikka se olisi sidottu pörssihintaan

Näin kuun lopussa on hyvä hetki pohtia Suomen kuvalehden artikkelia ”Väite: Sähköä voisi säästää jo nyt yhden ydinvoimalan verran” [1]

Porri tarkkaili sähkön hintoja viime talvena. Yhden päivän sisällä sähkö maksoi jonkin tunnin aikana seitsemän kertaa enemmän kuin toisella tunnilla

”Nyt mietimme yhdessä muun muassa sähkön jakeluyhtiöiden, sähköä käyttävien yritysten ja yliopistojen kanssa, miten jouston saisi lähemmäs kuluttajaa.”

Hohhoijaa. Kyllähän tuota miettiä voi, mutta ei se tule tapahtumaan nykyisillä veroilla.

Seuraavassa maaliskuun 2015 päivien keskikuluttajahinnat halvan kiinteän siirtomaksun alueella (kalliimmalla alueella prosentuaalinen vaihtelu on vielä pienempi):

Sähkössä on veroista ja siirrosta johtuva kiinteä melkein kuuden sentin osuus. Pörssihinnan vaihtelu on saanut hintoihin noin +-5% vaihtelun, josta suurin osa tulee siitä, että viikonloput ovat halvempia.

Mukana on silloin tällöin jopa 12 c/kWh maksavia tunteja, mutta ei kuluttajan niiden takia kummoisiakaan investointeja kannata tehdä.

Yksi vaihtoehto olisi se, että siirtohinta vaihtelisi kulutuksen mukaan. Pörssihinnan vaihtelu tulee yleensä Suomen rajojen ulkopuolelta: Ruotsin tuulista ja Venäjän vientirajoituksista. Siirtohinnan tuntivaihtelua ei voi sitoa pörssisähkön hintaan, kun pörssihinta kuvaa huonosti paikallisen siirtoverkon kuormitusta. Siirtohinnan vaihtelua varten pitäisi kehittää erillinen mekanismi. Ja onhan yö/päiväsähkö jo nyt sellainen mekanismi. Lopputulos voisi olla, että siirtohinnan ja pörssihinnan hintojen vaihtelu voisi kumota toisensa ja olisimme taas nollapisteessä.

Mutta siirtomaksunkaan vaihtelu ei muuttaisi sitä, että sähkön hinnasta kolmannes menee valtiolle, ja suuri osa tästä kiinteänä sähköverona, joka ei sähkön hinnan mukaan vaihtele. Ainoa tapa muuttaa suurin osa sähkön hinnasta vaihtelevaksi olisi poistaa sähkövero ja korvata se korkeammalla yli 50% arvonlisäverolla. Tuokin voisi EU:sta näyttää pahalta.

Lopuksi vielä kuva, jossa maaliskuun kuluttajahinnat on muutettu arkihinnoiksi eli viikonloppuina oleva pörssisähkön ennustettavissa oleva alennus 25% on otettu pois. Vaihtelua on todella vähän.

[1] http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaite-sahkoa-voisi-saastaa-jo-nyt-yhden-ydinvoimalan-verran/?shared=75569-210e9f63-500

Maaliskuun 2015 lopullinen keskihinta 2,942 c/kWh (tyypillinen kuluttajahinta 9,6 c/kWh)

Hinta on täsmälleen kuun alussa tehdyn ennusteen mukainen ”hieman alle kolme senttiä kilowattitunnilta”.
Edelliset kuukaudet, jolloin sähkö oli näin halpaa:
Heinäkuu 2012, 1,4 c/kWh
Kesäkuu 2012, 2,7 c/kWh
Tammi-elokuu 2007, 2,2 – 3,0 c/kWh
Kesäkuu 2005, 2,7 c/kWh
Tammi-helmikuu 2005 ja siitä taaksepäin useimmat kuukaudet

Maaliskuu on ollut näin halpa vain 2007, 2004, 2002, 2001 ja 2000.

Kuukauden ero Pohjois-Ruotsiin:
17%, 0,4 c/kWh
(viikonloppuisin 2%, arkisin 22%,
kuun suurin 37%)

Ruotsin keskihinta 2,52 c/kWh
Ruotsin korkein hinta: 2,75 c/kWh
Ruotsin matalin hinta: 2,13 c/kWh
(Ruotsissa ei kertaakaan ollut niin kallista, kuin Suomen keskihinta!)

Viikonloput olivat 25% arkipäiviä edullisempia

Kuukauden maksimihinta 3,6 c/kWh (5.3.2015) (kuluttajahinta 10,4 c/kWh)
Kuukauden minimihinta 2,1 c/kWh (8.3.2015) (kuluttajahinta 8,5 c/kWh)

Hinta jäi 0,06 c/kWh alle öljylämmitysrajan

Ennusteen suurin virhe: -5,5% (8.3.2015)
5% tarkkuus saavutettiin: 9.3.2015
3% tarkkuus saavutettiin: 11.3.2015
1% tarkkuus saavutettiin: 22.3.2015
0,5% tarkkuus saavutettiin: 27.3.2015

Lopullinen hinta oli jokaisen kuukauden päivän ennusteen 50% ja 90% ennustehaarukan sisäpuolella.