22.3.2013 Lämpenemisestä toivoa mutta sähkö yhä kallista

Päivän ykkösuutinen on se, että sääennustetta on ruuvattu lämpöisempään suuntaan. Eilen ennusteessa ensi viikolle oli vain yksi päivä, jolloin käydään plussan puolella. Nyt niita ovat kaikki. Kymmenen päivän sääennusteen keskiarvo (Tampere) nousee eilisestä asteella ja on nyt -5,4 C.

Tämä on yhä monta astetta alempana, kuin normaalilämpötila. Maaliskuun normaalikeskilämpö on -3,5 C, ja nyt on jo sentään maaliskuun loppu.

Näyttää siltä, että hanget haihtuvat suoraan taivaalle, joten vesivoimasta on ja tulee olemaan pulaa. Tämä näkyy lauantainkin sähkön hinnassa. Saksassa ja Tanskassa olisi todella halpaa sähköä, mutta Ruotsi pitää moninkertaisen tasonsa. Ja Suomi tietysti perässä.

Lauantain sähkön hinta on melkoisen korka viikonlopuksi, 4,4 c/kWh. Tämä on käytännössä sama kuin perjantain korkea hintataso ilman aamupäivän piikkiä.

Oheinen kuva hieman liioittelee lauantain hinnanvaihteluita. Erot vuorokauden sisällä ovat pieniä.

Ennuste pysyy tasolla 4,4 c/kWh ja suunta on yhä ylöspäin. Alkukuun keskiarvo on noussut jo tasolle 4,5 c/kWh ja ennusteen toteutuminen edellyttää lauantaita alempia hintoja ensi viikolle. Sää kuitenkin on lämpenemässä ja pääsiäinen alkamassa. Meillä on hyvä syy olettaa hintatason hieman laskevan.

Vaikka öljyn hinta laski, mallin mukainen todennäköisyys sille, että sähkön hinta nousisi öljylämmityksen tasolle on nyt 0,0%. Mikään enemmän tai vähemmänkään järkevä skenaario ei enää nosta sähkön hintaa tasolle 5,5 c/kWh.

22.3.2013 Öljyn hinta laski

Kyproksen epävarmuus on jälleen kerran laskenut euron arvoa – mutta öljyn arvoa vielä enemmän.

Vertailuhinta HOK-Elanto-ABC -5% laski perjantaina hintaan 1,082 €/l (ilmoitettu hinta 1,139 €/l). Tässä on laskua 0,009 €/l verrattuna edelliseen hinnanmuutokseen 15.3.  Pudotusta on siis 0,8%.

Sähkön hintana tämä tarkoittaa 12,0 c/kWh, missä on laskua 0,1 c/kWh. Pörssisähkön hintana tämä vastaa tasoa 5,5 c/kWh, missä ei ole muutosta.

Raakaöljyn hinta euroissa on laskenut myöskin 0,6%. Tarkat luvut ovat:

Raakaöljyn hinta euroissa ei ole viimeiseen puoleen vuoteen ollut näin alhana muuta kuin viikon tammikuun puolivälissä ja muutaman päivän lokakuun puolivälissä.

Öljyn myyjän katetta kuvaava indeksi litraa lämmitysöljyä / litra raakaöljyä on keskimääräistä korkeammalla. Esimerkiksi 13.12 – 13.1. raakaöljyn hinta oli kalliimpi kuin nyt, mutta siitä huolimatta lämmitysöljy oli halvempaa kuin nyt. Lämmitysöljyn hinnalla olisi hyvinkin varaa laskea 1,07 €/l tasolle. Vuodenvaihteessa hintaa nosti ALV-korotus, viime vuoden vertailukelpoinen taso on 1,06 €/l.

Hallituksen muut energiapäätökset

Hallituksen päätöksistä kehysriihessä on nyt epäsuoraa tietoa myös SDP:n kalvopaketissa (linkki Uuden Suomen artikkelista).

Sekään ei vahvista energiaverotuksen määrää, mutta siinä on pari muuta huomionarvoista asiaa:

  • LNG-infrastruktuuri rakennetaan (nesteytetyn maakaasun tuonti laivoilla lännestä kilpailemaan venäläisen ylihinnoitellun kaasun kanssa, ks. HS: Suomen pitäisi tuoda nestemäistä maakaasua laivoilla).
  • Windfall-vero toteutetaan suunniteltua pienempänä (eli se siis aiotaan ottaa käyttöön, ks. Mikä ihmeen Windfall?)
  • ”Päästökauppatulot käytetään täysimääräisenä kehitysyhteistyön rahoittamiseen” (onpas todella energiankäyttöä ohjaava ja kannustava vero)

Vielä huomautus energiaveron nostosta: sähkövero kerätään sähkön siirtokustannuksista, joka on senttihintana kiinteä. Sähkövero ei ole missään suhteessa sähkön tuotannon hintaan eli pörssihintaan. Mikä tahansa korotus sähkön kiinteään hintaan vähentää sähkön hinnan ohjausvaikutusta. Hinta on aina sama 11-12 c/kWh oli hinta pörssissä mitä tahansa. Tämä ei rohkaise investointeihin, jotka oikeasti vähentäisivät sähköverkon rasitusta.
Tällä hetkellä sähkön hinnan vakio-osuus on 5,3 c/kWh hieman paikallisesta sähköyhtiöstä riippuen. Sähkön arvonlisäverollinen pörssihinta on tyypillisesti ollut viime aikoina 5 c/kWh. Vain puolet kuluttajan maksamasta hinnasta riippuu mitenkään sähkön hinnasta pörssissä. Veronkorotuksen jälkeen senttihinnan kiinteä osa on luokkaa 5,7 c/kWh. Jos tähän lisätään vielä parikymmentä prosenttia toimintavarmuuden lisävaatimusten aiheuttamaa lisää – kaikki senttihinnan kiinteää osaa lisääviä kuluja – olemme nopeasti suhteessa kiinteä:muuttuva 7:5. Tuota varten ei olisi kannattanut investoida etäluettavia mittareita.
Kaikki laskelmani sähkön varastoinnin kannattavuudesta kokivat juuri merkittävän takaiskun.