Suomi voi valita sähköntuonnissa neljältä eri aikavyöhykkeeltä: säästöä kymmenisen prosenttia

Suomi on loistavassa tilanteessa, kun meillä on eri aikavyöhykkeessä olevia naapureita, joiden sähköntarve sijoittuu 1-2 tuntia eri aikaan kuin meillä. Silloin me voimme ostaa heiltä kulutuspiikin ulkopuolelta halpaa sähköä pienentääksemme omaa kallista kulutuspiikkiämme. Ainakin teoriassa.

Lähdin tarkastelemaan, näkyykö tämä tämänviikkoisessa Venäjän tuonnissa. Lyhyesti vastaus on ehkä.

Seuraavassa kuvassa on arkipäivän hintaprofiili Suomessa (torstai, 23.8.2012) ja sama siirrettynä Venäjälle ja Ruotsiin. Oletamme siis, että Venäjällä olisi sama hintaprofiili, ja kun Suomessa on hintapiikki kello 7 – 8, niin Venäjällä se oli samaan paikalliseen aikaan, mutta Suomen aikaa jo tuntia aikaisemmin, kello 6 – 7.

(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen täydessä koossa)

Aikaero Venäjälle on yleensä kaksi tuntia, mutta koska he eivät enää käytä kesäaikaa, ero on tällä hetkellä yksi tunti.

Kuinka paljon voimme siis säästää, jos voimme ostaa sähkömme joko omasta hintaprofiilistamme tai naapuriaikavyöhykkeen hintaprofiilista? Teoriassa kymmenisen prosenttia.

Seuraavassa kuvaajassa on säästö, jos voimme ostaa sähkön naapurialueelta aina silloin, kun se on edullisempaa kuin oma sähkömme. Kaikkein suurin yksittäinen säästö tulisi silloin, jos voisimme ostaa sähkön Ruotsista kello 7.00 – 8.00, silloin, kun Ruotsissa kello on 6.00 – 7.00. Mutta myös Venäjän suuntaa säästöt olisivat suurimmat juuri samana tuntina.

Venäjän suuntaan etu olisi matalampi, mutta pidempikestoisempi. Yhden tunnin aikaerolla säästö olisi sama Ruotsiin ja Venäjälle: megawatin kulutuksella vuorokaudessa säästäisi 47 euroa. Vuorokauden yhden megawatin kulutus (24 MWh) maksaa 1083 euroa, eli säästö jää alle viiteen prosenttiin.

Kahden tunnin aikaerolla säästö on hieman korkeampi, 68 euroa eli hieman yli kuusi prosenttia.

Jos voimme aina valita halvimman Suomesta, Ruotsista tai Venäjältä, säästämme kymmenisen prosenttia sähkölaskussa.

Suurin osa säästöistä Venäjän suuntaa tulee illalla, jolloin sähkön hinta on jatkuvassa laskussa.

Jos aikaero Venäjälle olisi kaksi tuntia, 68 euron säästö jakautuu siten, että miltei kaksi kolmannesta säästöistä tulee kello 20 ja kello kolmen välisenä aikana. Illan säästöistä puolet tulee vain kahtena tuntina: 21.00 – 23.00. Ruuhkatunti seitsemästä kahdeksaan edustaa viidennestä vuorokauden tuotoista. Lopputuotot tulevat iltapäiväaikaan 13.00 – 18.00, mutta ne jäävät aika laihoiksi, yhteensä viidennes päivän tuotoista eli vain yhtä paljon kuin yhtenä ainoana aamun ruuhkatuntina. Tuottoja ei tule ollenkaan aamuyöstä keskipäivään ruuhkatuntia lukuun ottamatta. Myös illan kaksi tuntia kuudesta kahdeksaan jäävät täysin ilman tuottoja.

Ruotsin tuonnin tuotot tulevat sen sijaan selvästi aamupäivillä. yli puolet tuotoista tulee yhden aamupäivän ruuhkatunnin aikana 7.00 – 8.00 ja lähes kaikki loputkin viiden ja yhden välisenä aikana. Hajatuottoja tulee iltapäivällä ja alkuillasta, mutta iltakahdeksan ja aamuviiden välissä tuottoja ei heru.

Tällä hetkellä, kun Venäjä on yhden tunnin aikaerolla, tuotot tulevat yhdestä tunnista 7.00 – 8.00 ja pidemmästä yöjaksosta: 21.00 – 5.00. Lisäksi iltapäivästä 12.00 – 18.00 tulee neljännes tuotoista. Tuottoja ei tule ollenkaan aamuviidestä keskipäivään ruuhkatuntia lukuun ottamatta. Myöskään illalla kuudesta yhdeksään on turha odottaa tuottoja.

Näkyykö aikavyöhykkeen aiheuttama kulutusero Suomen tuonnissa Venäjältä?

(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen täydessä koossa)

Kuvaajassa on tuonti tunneittain 20.8 – 25.8.2012. Värit vastaavat suunnilleen edeltävän piirakan värejä. Tunnit, joiden ei luulisi olevan erityisen mielenkiintoisia ovat keltaisia. Siirrot tuntuvat keskittyvän iltayhdeksän ja aamukolmen väliseen aikaan, mikä on teoriamme mukaan järkevää. Selvää tulosta kuvaaja ei kuitenkaan kerro.

Eli yhteenvetona kun sähkön tuntihinta on laskussa, sähköä kannattaa tuoda Venäjältä. Näin on illasta aamuyöhän ja iltapäivällä. Kun tuntihinta on nousussa, sähköä kannattaa tuoda Ruotsista. Näin on aamyöstä keskipäivään ja jonkin verran töistälähtöaikaan. Ruuhkatuntina seitsemästä kahdeksaan sähköä kannattaa tuoda kummastakin suunnasta. Jos naapureidemme tuntihinnat olisivat samat, säästäisimme tällä tavalla kymmenisen prosenttia sähkölaskussamme.

Olemme onnekkaita, kun naapureidemme ero aikavyöhykkeissä on neljäkin tuntia.