Maanjäristys Cushingissa!

En ole missään nähnyt tätä sanottavan vielä ääneen: Oklahoman 5,6 richterin maanjäristys tapahtui hyvin lähellä oklahomalaista pikkukaupunkia nimeltä Cushing (1).

Hyvin harva on kuullut paikasta. 8000 asukasta, ilmeisesti hyvin rauhallinen maalaiskaupunki.

Mutta. Arvatkaapa kuinka öljyn tärkein WTI-indeksi on määritelty? Hinta on öljylle, joka on varastoituna… Cushingiin Oklahomaan. (2)

Cushing on ”Pipeline Crossroads of the World”. Se on tärkein pohjoisamerikkalaisista öljynvälityspisteistä ja suuri varasto. Öljyn hinta koki pienen romahduksen helmikuussa 2011, kun Cusingin öljyvarastot täyttyivät.

Ja juuri tuolla, muutaman kymmenen kilometrin tarkkuudella, tapahtui 5,6 richterin maanjäristys 6.11.2011, josta toistaiseksi puhutaan hyvin vähän…

(1) http://en.wikipedia.org/wiki/Cushing,_Oklahoma
(2) http://en.wikipedia.org/wiki/West_Texas_Intermediate


View Larger Map

Maanjäristyksiä kaasun kaivamisesta?

Vain muutama päivä sitten kirjoitin Puolan öljyliuskeen mahdollisesta hyödyntämisestä maanalaisella menetelmällä, jossa öljyliuskeesta saadaan maan pinnalle maakaasua. (1)

Eilen törmäsin uutiseen, että kyseinen menetelmä on saattanut olla syy maanjäristyksiin Arkansasin osavaltiossa USA:ssa. (2)(3)

Tänään sitten tuli uutinen, että Oklahomassa on ollut yllättävä 5,6 richterin maanjäristys. (4)

Oklahoma on Arkansasin naapuriosavaltio. Etäisyys tästä maanjäristyksestä mahdollisiin maakaasumaanjäristyksiin on 400 km.

Oklahomassa tunnetaan kaksi aikaisempaa isohkoa maanjäristystä (1952 ja 1882), mutta tämä on tähän astisista suurin (5).

En tosissani usko, että asioilla on yhteys, mutta aika näyttää. Yhteensattuma on mielenkiintoinen.

(1) Sähkölamppu: Puolalainen kaasupurkaus
(2) Clean Technica: Natural Gas Fracking Good at Creating Earthquakes
(3) Clean Technica: Are Arkansas Earthquakes Related to Fracking?
(4) Yle: Oklahomaa ravisteli epatavallinen maanjaristys
(5) Huffington Post: Oklahoma earthquake

Astepäivät

Asunnon lämmitystarve kilowattitunteina/tunti on suoraan verrannollinen ulkolämpötilaan. Jos ulko- ja sisälämpötilan ero kaksinkertaistuu, myös lämmityksen tarve kilowattitunteina kaksinkertaistuu.

Taloyhtiön hallituksessa ollessani isännöitsijä esitteli joka vuosi taloyhtiön lämmityksen kilowattitunteina jokaiselta ”astepäivältä”. Astepäivät lisääntyvät yhdellä asteella, kun ulkona on yhtä astetta kylmempi yhden vuorokauden ajan. Ensimmäisenä vuonna protestoin, ettei tuo ole niin yksinkertaista, ja ettei tuollainen yksinkertaistettu mittari ole kovin hyödyllinen. Mutta sitten tuo luku säilyi vuosi toisensa jälkeen muutaman prosentin tarkkuudella samana. Kylminä talvina ja lämpiminä talvina – sama luku. Lisäeristys taas selvästi muutti lukua. Vähitellen oli pakko uskoa, että asunnon lämmityksen tarpeen ratkaisee vain ja ainoastaan ulkolämpötila ja hämmättyvästi aivan suoraan verrannollisesti ulkolämpötilaan.

Perusta asteluvulle löytyy perusfysiikasta. Esim. seinän läpi kulkee lämpöä suoraan verrannollisesti eri puolten lämpötilaeroon.

Energian siirto seinän läpi watteina on (1)

Φ = A * U * (T1 – T2)
Missä:

  • A on seinän pinta-ala neliömetreinä
  • U on seinän lämmönsiirtokerroin (hyvä: 0,1, huono: 1,5)
  • T1 on sisälämpötila
  • T2 on ulkolämpötila

Energian siirto kaksinkertaistuu, jos ulko- ja sisälämpötilan ero kaksinkertaistuu:

A * U * 2(T1 – T2) = 2 * (A × U × (T1 – T2)) = 2Φ

Tähän siis eivät vaikuta seinän muoto tai pinta-ala tai lämmönsiirtokerroin. Kaksinkertainen lämpötilaero tarkoittaa kaksinkertaista lämmitystarvetta kilowatteina. Samassa ajassa lämmitykseen kulutettavat kilowattitunnit siis myös kaksinkertaistuvat.

Muutama muu tekijä vaikuttaa lämmitystarpeeseen, mutta niiden merkitys on toisaalta pieni ja ne kumoavat toisiaan laskettaessa suhteita:

  • ilmanvaihto
  • lattia, jonka takana on eri lämpötila kuin seinien takana
  • tuuli viilentää ulkoseinät eri lämpötilaan kuin ulkolämpötila
  • ikkunoissa lämpöä siirtävät myös ikkunan sisäiset ilmavirrat
  • viemäriin veden mukana katoava lämpö

Voimme olla aivan tyytyväisiä malliin, jossa talon lämmitystarve kilowattitunteina tulee suoraan astepäivistä vakiokertoimella.

(1) http://en.wikipedia.org/wiki/Thermal_transmittance