Päivä: 25.10.2011

Tupruttaako sähköauto hiilidioksidia?

Parissa lehdessä on kommentoitu uuden luksushybridiauton, Uudessakaupungissa valmistettavan Fisker Karman, epäekologisuutta. Luvut ovat kuitenkin Suomen olosuhteisiin väärin, eikä sähköautoa saa oikeasti Suomen sähköntuotannolla millään tuottamaan yhtä paljoa hiilidioksidipäästöjä kuin bensiiniauto. Artikkelin mukaan auto tuottaa hiilidioksidia 300g/km mutta oikea luku on 67g/km.

Ikuisen pessimistin mieltä lämmitti Talouselämän artikkeli sähköauton suurista hiilidioksidipäästöistä, kunnes aloin laskea. Vaikka jutut ovat perinteisissä insinööritalouslehdissä, laskelmat ovat unohtuneet tarkastaa Suomen olosuhteisiin.

Talouselämän jutun mukaan hybridiurheiluauto Fisker Karma (sähköautona, ilman polttomoottoria) kulkee 51 kilometriä 22,6 kWh:n akuilla eli se kuluttaa 0,4 kWh/km.

Fisker Karma, 300g/km vai 67 g/km?
Kuva CC BY Flickr jurvetson

Artikkelissa lasketaan, että kilowattitunnin tuottaminen lauhdevoimalassa aiheuttaa 750 gramman hiilidioksidipäästöt (”yhteistuotannossa puolet”) eli auton päästöiksi lasketaan 300 grammaa hiilidioksidia kilometrillä eli ison Ford F150 V6-avolavan verran. Suomen verottajan taulukot loppuvat 360 gramman kohdalla, eli Suomesta tuollaisia autoja ei pahemmin löydy.

Ford F150, 300 g/km
Kuva CC BY Flickr The Car Spy

Mutta tässä mennään pieleen Suomen kohdalla. Suomessa ei tuoteta erityisemmin sähköä kivihiilellä lauhdevoimaloissa. Fingridin sivulta voi käydä katsomassa, millä Suomen sähkö tuotetaan. Talouselämän artikkelin tiedoilla Suomen sähkö tuottaa hiilidioksidipäästöjä 25.10.2011 kello 9.00 168g/kWh:

  • Vesi- ja ydinvoima 4972 MW  – päästöt nolla
  • Lauhdevoima 393 MW – päästöt 750 g/kWh
  • Yhteistuotanto 2923 MW – päästöt 375 g/kWh
  • Lisäksi tuonti 1567 MW – ei tietoja päästöstä, joten jätetään huomioimatta (oletetaan sama suhde kuin suomalaisellakin sähköllä)

Painottamalla päästöt tuotannon määrillä päästään lukuun 168 g hiilidioksidipäästöjä / kWh.

Fisker Karma siis kuluttaa sähköä 0,4 kWh/km eli päästöt ovat 67 g/km. Ja tämä auto kiihtyy nollasta sataan kuudessa sekunnissa.

Artikkelissa ovat siis menneet sekaisin amerikkalaisen Ford-jättiavolavan päästöt ja todelliset päästöt, jotka ovat kolmanneksen pienemmät kuin uuden ekologiseksi mainostetun Ford Fiestan tai kahden hengen Smart-auton (kumpikin 98 g/km).

Ford Fiesta, 98 g/km
Kuva CC BY Flickr lorentey

T&T: Luksushybridi Fisker Karman kulutuslukemat paha pettymys
Talouselämä: Hiilivoimalla kulkevasta Fisker Karmasta lähtee karmeat hiilidioksidipäästöt

Brent nousee tai nousee?

Vihreä: Ennen Libyan sisällissotaa
Punainen: Libyan sisällissodan aikana
Sininen: Uusin tieto (18.10)
Tuotettu: R

Palaan vielä Brent-öljyn hinnan käyttäytymiseen tänä vuonna. Havaitsin hinnassa mielenkiintoisen nurinkurisen riippuvuuden euron hintaan.

Oheisesta kuvasta näkyy Brent-öljyn dollarihinta tänä vuonna ja samana päivänä voimassa ollut euron ja dollarin välinen kurssi. Kuvasta näkee, että näillä periaatteessa riippumattomilla tiedoilla on tänä vuonna ollut erittäin selkeä lineaarinen suhde.(*)

Tämä ei vielä varsinaisesti todista, että euron hinta riippuu öljyn hinnasta tai että öljyn hinta riippuu euron hinnasta. Todennäköisesti takana on ”masennustekijä”, joka selittää kummankin hinnan. Mutta silti lineaarinen riippuvuus on käsittämättömän vahva.

Euron arvon ja öljyn hinnan suhde hieman heikkenee, jos korvaamme öljyn dollarihinnan eurohinnalla. Tämä kuva on artikkelin lopussa. Tämäkin korrelaatio riittää johtopäätösten tekemiseen – paitsi että jos otetaan huomioon vain Libyan sisällissodan alkamisen jälkeiset tiedot, korrelaatio euron kurssin ja öljyn eurohinnan välillä ei ole enää tilastollisesti vahva (alimman kuvan punaiset pisteet).

Mutta jos oletamme, että tämä suhde säilyy tulevaisuudessa, voimme tehdä muutamia mielenkiintoisia johtopäätöksiä.

Ensinnäkin mielenkiintoista on se, että riippuvuus on ”nurinpäin”. Jos euron arvo kasvaa, sillä luulisi saavan enemmän dollareissa laskutettavaa öljyä. Sillä kuitenkin on tämän vuoden ajan saanut lineaarisesti vähemmän öljyä. Kuvaan sitä seuraavalla kuvalla, jossa on kuvattu sadalla eurolla saatava öljybarrelimäärä.

Kun euron hinta on ollut alhana (1,30 dollaria eurolla), sadalla eurolla on saanut 1,35 tynnyriä öljyä. Kun euron hinta on ollut korkea (1,50 dollaria eurolla), sadalla eurolla on saanut alle 1,2 tynnyriä öljyä. Käyttäytyminen on ollut melko lineaarista ja tilastollisesti merkittävää. (**)

Jos oletamme, että sama korrelaatio jatkuu, voimme sanoa kahdesta odotetusta tapahtumasta arvion vaikutuksesta öljyn hinnalle:

– Jos EU keskiviikkona uskottavasti ratkaisee velkakriisin, euron hinta suhteessa dollariin nousee, mutta öljyn hinta nousee vielä enemmän sillä seurauksella, että öljyn hinta euroissa nousee.

– Jos EU ei uskottavasti ratkaise velkakriisiä, euron hinta suhteessa dollariin laskee, mutta öljyn hinta laskee vielä enemmän, jolloin samalla euromäärällä saa enemmän öljyä. Öljyn hinta euroissa laskee.

– Jos Libya palaa öljymarkkinoille ja sen seurauksena öljyn hinta laskee, dollari nousee enemmän kuin euro eikä euron öljyn ostovoima nouse suhteessa yhtä paljon — mutta samalla euromäärällä saa kuitenkin öljyä enemmän kuin nyt eli öljy halpenee euroissa jonkin verran.

– Jos Libya aloittaa sisällissodan uuden kierroksen, öljyn hinta nousee jonkin verran ja dollari laskee euroon verrattuna. Eurolla saa vähemmän öljyä.

Vahvan korrelaation katoaminen eurohinnassa kertoo siitä, että euron kurssi on tasannut tänä vuonna vahvasti öljyn hinnanvaihtelua. Öljyn hinnan vaihtelu dollareissa olisi ollut suurempi. Valitettavasti se ei kovin hyvin näy kuluttajahinnoissa.

(*) Korrelaatio 0,78, p < 2 * 10^-16, mikä on hyvin vahva riippuvuus.
(**) Korrelaatio 0,52, p < 1 * 10^-15